Suomen julkinen alijäämä ylitti EU:n viitearvon

Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli vuonna 2025 yhteensä 10,7 miljardia euroa eli 3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Tieto perustuu Tilastokeskuksen tarkentuneisiin lukuihin, jotka se on raportoinut EU:n tilastovirasto Eurostatille. Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. [1]

Julkisyhteisöihin kuuluvat valtionhallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot. Alijäämällä tarkoitetaan tässä kansantalouden tilinpidon mukaista nettoluotonottoa eli sitä, kuinka paljon kokonaismenot ylittivät kokonaistulot. [1]

Julkisen talouden rahoitusasema parani 1,5 miljardia euroa edellisvuodesta. Vuoden 2024 alijäämä tarkentui 12,3 miljardiin euroon ja vuoden 2023 alijäämä 8,1 miljardiin euroon. [1]

Kehitys vaihteli sektoreittain. Valtionhallinnon alijäämä oli 11,7 miljardia euroa, mikä on 0,8 miljardia enemmän kuin kevään ennakkotiedoissa. Tilastokeskuksen mukaan tarkistus johtui pääosin osinkoja ja investointeja koskevien lähdetietojen tarkentumisesta. [1]

Paikallishallinnon alijäämä oli 0,8 miljardia euroa, eikä luku juuri muuttunut ennakkotiedoista. Sosiaaliturvarahastot olivat 1,7 miljardia euroa ylijäämäisiä, mikä on 0,3 miljardia vähemmän kuin keväällä arvioitiin. Ero johtui pääasiassa maksettuja sosiaalietuuksia koskevien tietojen tarkentumisesta. [1]

Julkisyhteisöjen velka oli vuoden 2025 lopussa 249 miljardia euroa eli 88,4 prosenttia BKT:sta. Luku on EU:lle raportoitava EDP-velka eli sulautettu bruttovelka, joka kuvaa julkisen sektorin velkaa muille talouden sektoreille ja ulkomaille. Velka kasvoi vuodessa 21,5 miljardia euroa. [1]

Valtionhallinnon velka kasvoi 19,6 miljardia, paikallishallinnon 0,9 miljardia ja sosiaaliturvarahastojen 0,8 miljardia euroa. Lisäksi julkisyhteisöjen keskinäisten velkojen supistuminen 131 miljoonalla eurolla vaikutti kokonaismuutokseen. [1]

EDP-velka on eri luku kuin Valtiokonttorin ilmoittama valtionvelka. Valtiokonttorin valtionvelka oli vuonna 2025 noin 187,7 miljardia euroa, kun taas valtionhallinnon EDP-käsitteen mukainen bruttovelka oli 209,4 miljardia euroa. [1]

Ero syntyy käsitteistä ja sektorirajauksista, jotka kasvattavat lukua 8,9 miljardilla eurolla, sekä valtion osalta 12,8 miljardin euron ARA-korkotukilainoista. Kun mukaan lasketaan paikallishallintoon kirjatut 8,0 miljardin euron ARA-korkotukilainat, niiden vaikutus koko julkisyhteisöjen EDP-velkaan oli 20,7 miljardia euroa. [1]

Suomen julkiseen velkaan on kirjattu myös 3,6 miljardia euroa Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Tilastokeskuksen mukaan tämä kasvattaa takaajamaiden bruttovelkaa mutta ei nettovelkaa, koska maille syntyy yhtä suuri saaminen avunsaajamaalta. Euroopan vakausmekanismin (EVM) lainoja ei käsitellä näin. [1]

Eurostat julkaisee kaikkien EU-jäsenmaiden vastaavat tiedot 21. lokakuuta 2026. Lähde: Tilastokeskus. [1]