Valtiovarainministeriö: kasvu nopeutuu, alijäämä syvenee

Valtiovarainministeriö julkaisi 21. syyskuuta 2026 taloudellisen katsauksensa, jossa se arvioi Suomen talouden kasvun olleen odotettua nopeampaa ja jatkuvan koko ennustejakson ajan. Ministeriön mukaan noususuhdanne ei kuitenkaan riitä oikaisemaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. [1]

Ministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2026, 1,8 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028. Kasvun piristymisen kerrotaan näkyvän laajasti taloudessa ja näkymien kirkastuneen sekä yrityksissä että kotitalouksissa. [1]

Kesäkuussa tilastojen tarkentuminen nosti ministeriön arviota vuosien 2024 ja 2025 talouskasvusta ja työn tuottavuudesta. [1]

Kasvusta huolimatta katsaus ei kuvaa taloutta yksiselitteisen myönteisenä: työllisten määrä alenee edelleen, eikä asuntomarkkinoiden ja asuntorakentamisen toipumisesta ole vielä merkkejä. [1]

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander arvioi tiedotteessa, että kysyntää ja tuotantoa jumittanut jarru näyttäisi hellittävän ja taloudessa olisi eväitä perinteiseen noususuhdanteeseen. Hänen mukaansa julkisessa taloudessa käänne jää sen sijaan vaisuksi, koska suhdannenousu ei riitä oikaisemaan syntynyttä rakenteellista epätasapainoa. [1]

Ennuste on tehty budjettiriihen käyttöön, eikä se sisällä vielä tietoa Googlen datakeskushankkeista, joiden ministeriö arvioi lisäävän investointeja ennakoituakin enemmän vuosina 2027 ja 2028. Öljyn hinta on puolestaan selvästi korkeampi kuin ennusteessa on oletettu, millä kerrotaan olevan negatiivinen vaikutus tämän ja ensi vuoden kasvuun. Positiiviset riskit liittyvät kotimaisen kysynnän ennustettua nopeampaan kasvuun ja negatiiviset kansainvälisen talouden ennakoitua heikompaan kehitykseen. [1]

Maailmantalouden kasvun kerrotaan olleen ennakoitua nopeampaa, ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikan sekä Lähi-Idän kriisin kielteiset vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet pelättyä pienemmiksi. Suomen vienti on kasvussa, mutta tuonti kasvaa vientiä nopeammin, koska hävittäjä- ja datakeskusinvestoinnit edellyttävät runsaasti tuontia. [1]

Inflaatio on kiihtynyt kuluvana vuonna erityisesti energian hinnan nousun myötä, kun taas muut hintapaineet ovat maltillisia. Ministeriö arvioi kuluttajahintojen nousevan koko ennustejakson noin kaksi prosenttia vuodessa. [1]

Kotitalouksien ostovoiman kasvua ovat hillinneet heikko työllisyystilanne sekä hintojen ja korkojen nousu. Ensi vuonna ostovoiman odotetaan vahvistuvan, kun työllisyys kääntyy kasvuun ja sopimuskorotukset nostavat palkkoja, mutta varovaisuus jarruttaa yhä kulutusta ja säästämisaste pysyy aiempaa korkeammalla. [1]

Investointien kasvua vetävät ministeriön mukaan erityisesti datakeskukset ja monitoimihävittäjien toimitukset. Datakeskushankkeiden kerrotaan lisäävän rakentamista sekä kone- ja laiteinvestointeja että aineettomia investointeja, ja myös teollisuuden energiasiirtymä tukee investointeja koko jakson ajan. [1]

Talonrakentamisen pitkä taantuma alkaa väistyä toimitila- ja teollisuusrakentamisen sekä datakeskus- ja energiahankkeiden vetämänä. Asuntorakentamisessa käännettä ei ole vielä näkynyt ja asuntomarkkinoilla on otettu ennemminkin takapakkia, mutta patoutunutta kysyntää kerrotaan olevan runsaasti ja toipumisen odotetaan alkavan ensi vuonna. [1]

Työllisten määrän lasku on jatkunut alkuvuonna ja työttömyys on ministeriön mukaan 2000-luvun suurinta. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 10,3 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan sen jälkeen alle kymmenen prosentin, kun taas työllisyysaste (20–64-vuotiaat) jää 75,5 prosenttiin kuluvana vuonna. [1]

Työllisyysennustetta ei ole nostettu yhtä paljon kuin bkt-ennustetta, sillä ennusteen tarkistukset ovat kohdistuneet enemmän työn tuottavuuteen kuin työpanokseen. Tuotannon kasvun nopeutumisen odotetaan kuitenkin kääntävän työllisyyden kasvuun loppuvuoden aikana. [1]

Julkisyhteisöjen alijäämä syvenee ministeriön ennusteessa tänä vuonna 4,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen puolustushankintojen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2027 alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin erityisesti paikallishallinnon alijäämän kasvaessa, ja vuoden 2025 alijäämä tarkentui kesän tilastoissa 3,8 prosenttiin, kun aiempi ennakkotieto oli 3,4 prosenttia. [1]

Alijäämä ei juuri pienene pidemmälläkään aikavälillä, sillä puolustus- ja korkomenojen kasvu pitää sen 4,4 prosentissa suhteessa bkt:hen vielä vuonna 2030. Suhdanteen piristyminen kasvattaa kuluvana vuonna välillisiä verotuloja, mutta heikko työllisyyskehitys hidastaa ansiotuloverotulojen kasvua, ja verotulojen kasvua hidastavat lisäksi ansiotuloverotuksen kevennykset sekä ensi vuonna voimaan tuleva yhteisöveron keventäminen. Ministeriön mukaan julkisen talouden syvä alijäämä on luonteeltaan rakenteellista. [1]

Julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Velkasuhteen kasvu hidastuu kuluvana ja ensi vuonna talouskasvun sekä valtion eläkerahastosta vuonna 2027 tehtävän kertaluonteisen siirron ansiosta, mutta kiihtyy jälleen vuodesta 2028 alkaen ja kohoaa vuoteen 2030 mennessä lähes 98 prosenttiin. [1]

Valtiovarainministeriön mukaan taloudellinen katsaus on sen riippumaton talousennuste, joka julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Syksyn 2026 katsaus sisältää vuosien 2026–2028 ennusteen sekä vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin kehitysarvion, ja talouspolitiikan arviointineuvosto on ministeriön mukaan vahvistanut makrotaloutta koskevan ennusteen. [1]