Julkisyhteisöjen alijäämä 0,5 miljardia huhti–kesäkuussa

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2026 toisella neljänneksellä käyvin hinnoin 0,6 miljardia euroa vuodentakaisesta, kun taas menot pysyivät lähes ennallaan. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu julkisyhteisöjen alijäämä oli huhti–kesäkuussa 0,5 miljardia euroa. [1]

Tilastokeskuksen julkaisun otsikko esittää alijäämän pienentyneen 0,6 miljardia euroa vuodentakaisesta, mutta tekstiosassa ei kerrota vuoden 2026 toisen neljänneksen vertailukauden alijäämälukua, joten otsikon kuvaamaa muutosta ei voi vahvistaa julkaisun sisällöstä. [1]

Julkisyhteisöjen rahoitusasema vahvistui tilastokeskuksen mukaan vuodentakaisesta erityisesti työeläkelaitosten, kuntahallinnon ja hyvinvointialuehallinnon ylijäämien kasvun myötä. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä supistui hieman, kun taas valtionhallinnon alijäämä kasvoi. [1]

Valtionhallinto oli huhti–kesäkuussa 3,2 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä kasvoi 0,1 miljardia euroa vuodentakaisesta, sillä valtion menot kasvoivat tuloja enemmän: tulot kasvoivat 0,5 miljardia euroa ja menot 0,6 miljardia euroa. Valtion nettoluotonotto kasvoi vuodentakaisesta. [1]

Paikallishallinto ilman hyvinvointialuehallintoa oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen, ja ylijäämä kasvoi 0,2 miljardia euroa vuodentakaisesta muun muassa verotulojen kasvun ansiosta. Menot pysyivät vuodentakaisella tasolla. Hyvinvointialuehallinto oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen eli 0,2 miljardia euroa edellisvuotta enemmän; ylijäämän kasvua selittää valtiolta saatujen tulonsiirtojen kasvu ja menojen maltillinen kasvu. [1]

Työeläkelaitosten ylijäämä oli 1,3 miljardia euroa ja kasvoi 0,3 miljardia euroa vuodentakaisesta. Kasvua selitti erityisesti investointimenojen pieneneminen, johon vaikuttivat tarkastelujaksolla toteutuneet merkittävät kiinteistöomaisuuden myynnit. [1]

Muut sosiaaliturvarahastot -sektori oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen ja alijäämä pieneni hieman vuotta aiemmasta. Menot vähenivät erityisesti maksettujen rahamääräisten sosiaalietuuksien supistumisen seurauksena, kun taas saadut sosiaaliturvamaksut kasvoivat ja saadut muut tulonsiirrot vähenivät merkittävästi. [1]