EU-rahoituskehys: Suomi pitää komission tasoa liian korkeana

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu Brysselissä 22. syyskuuta. Kokouksessa ministerit keskustelevat EU:n tulevasta, vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä sekä valmistelevat lokakuun Eurooppa-neuvostoa. Suomea edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston kanslian 21. syyskuuta julkaisemasta tiedotteesta, joka on tässä esitettyjen tietojen ainoa lähde. [1]

Rahoituskehyksen osalta kokouksessa keskustellaan erityisesti jäsenvaltioiden prioriteeteista ja kehyksen tulopuolesta. [1]

Tiedotteen mukaan Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisiin prioriteetteihin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomen mukaan Euroopan komission ehdottama rahoituskehyksen kokonaistaso on liian korkea. [1]

Tiedotteen mukaan ministeri Strand perustelee Suomen kantaa sillä, että vahvempi Eurooppa syntyy paremmista valinnoista eikä suuremmista budjeteista. Suomen viestinä kerrotaan olevan panostaminen turvallisuuteen, kilpailukykyyn ja kasvuun sekä sen varmistaminen, että yhteiset varat käytetään siellä, missä ne tuottavat eniten eurooppalaista lisäarvoa. [1]

Suomi pitää tiedotteen mukaan keskeisenä, että rahoituskehyksessä huomioidaan muuttunut turvallisuusympäristö ja Suomen ainutlaatuinen asema itäisenä ulkorajavaltiona sekä samalla EU-budjetin nettomaksajana. [1]

EU-maiden päämiehet kokoontuvat Eurooppa-neuvostoon 15.–16. lokakuuta, ja yleisten asioiden neuvosto valmistelee huippukokousta. Tiedotteen mukaan Eurooppa-neuvoston aiheita ovat Ukraina, Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky, tuleva monivuotinen rahoituskehys, Lähi-itä, muuttoliike sekä laajentuminen ja uudistukset. [1]

Eurooppaministerit keskustelevat kokouksessa myös EU-komission heinäkuussa julkaisemasta vuotuisesta oikeusvaltiokertomuksesta. [1]

Tiedotteen mukaan EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu, ja se vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. [1]