Suomi vaatii lisäsäästöjä EU:n tulevaan rahoituskehykseen

Suomi pitää EU-komission ehdottamaa tulevan rahoituskehyksen kokonaistasoa liian korkeana. Kanta käy ilmi valtioneuvoston kanslian tiedotteesta, joka julkaistiin ennen EU:n yleisten asioiden neuvoston kokousta Luxemburgissa tiistaina 13. lokakuuta. [1]

Rahoituskehys on EU:n monivuotinen budjetti. Nyt neuvotellaan vuosista 2028–2034, ja eurooppaministerit käyvät siitä kokouksessa periaatekeskustelun. Suomea edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand. [1]

EU:n puheenjohtajamaa Irlanti on valmistellut niin sanotun neuvottelulaatikon eli ehdotuksen neuvottelujen pohjaksi. Sen perusteella jäsenmaiden päämiehet keskustelevat rahoituskehyksestä Eurooppa-neuvostossa eli EU:n huippukokouksessa 15.–16. lokakuuta. [1]

Strandin mukaan Irlannin ehdotus laskee kokonaistasoa oikeaan suuntaan, mutta lisäsäästöjä tarvitaan yhä. Hänen mielestään Irlannin säästöjen painotukset eivät ole täysin onnistuneita, vaan säästöjä pitäisi hakea tasapainoisemmin koko kehyksestä. [1]

Strand katsoo myös, että rahoituskehyksessä pitää ottaa huomioon Suomen asema EU:n itäisenä ulkorajavaltiona. [1]

Tiedotteen mukaan Suomi hakee tasoa, joka ei kasvattaisi Suomen maksuja EU:lle kohtuuttomasti. Samalla rahaa pitäisi riittää puolustukseen ja kilpailukykyyn, ja Suomen merkittävimpiä EU:lta saamia rahoja pitäisi turvata. Niistä tiedote mainitsee esimerkkeinä maatalouden ja sisäasioiden rahoituksen. [1]

Ministerit käyvät läpi myös huippukokouksen päätelmäluonnosta. Sen muita aiheita ovat Ukrainan tukeminen, Euroopan puolustus, turvallisuus ja kilpailukyky, Lähi-itä, muuttoliike ja EU:n laajentuminen. [1]

Lisäksi neuvosto saa tilannekatsauksen siitä, miten unionin arvoja kunnioitetaan Unkarissa. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät demokraattisesta osallistumisesta sekä yhteiskuntien ja yhteisöjen selviytymiskyvystä. [1]

Yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat yleensä eurooppaministerit. Neuvosto valmistelee muun muassa huippukokouksia ja vastaa esimerkiksi rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. [1]