Tilastokeskus: säästämisaste 4 %, bkt kasvoi 0,3 %

Kotitalouksien säästämisaste oli Tilastokeskuksen mukaan 4 prosenttia vuoden 2026 toisella neljänneksellä, eli säästäminen pysyi tavanomaista korkeammalla tasolla. Säästämisaste on ollut korkealla vuodesta 2024 alkaen, joskin se laski edellisestä neljänneksestä. Bruttokansantuote kasvoi kausitasoitettuna 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilastokeskus muistuttaa, että säästämisaste kuvaa kotitalouksia keskimäärin ja peittää alleen niiden välisiä eroja. [1] [2]

Toisen neljänneksen bkt-kasvu tarkentui syyskuun julkaisussa 0,3 prosenttiin aiemmasta 0,4 prosentista. Myös ensimmäisen neljänneksen kasvu tarkentui 0,7 prosenttiin edellisestä neljänneksestä, kun elokuussa ilmoitettu luku oli 0,8 prosenttia. [1]

Kotitalouksien velkaantumisaste oli toisella neljänneksellä 108 prosenttia, samalla tasolla kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Tilastokeskuksen mukaan velkaantumisasteen pitkään jatkunut lasku näyttää tasaantuneen ja on selvästi alempana kuin huippuvuonna 2022; saman laskun pitkittymistä se luonnehtii poikkeukselliseksi ilmiöksi. Toisen lähteen mukaan velkaantumisaste on laskenut vuodesta 2022 lähtien ja huippuvuonna 2022 se kävi 135 prosentissa. Velkaantumisaste tarkoittaa velkojen suhdetta yhden vuoden käytettävissä oleviin tuloihin. [1] [2]

Julkisyhteisöiden rahoitusasema oli edelleen varsin negatiivinen. Alijäämä oli 0,6 miljardia euroa toisella neljänneksellä, ja kausivaihtelun vuoksi alijäämä on tyypillisesti pienimmillään juuri toisella neljänneksellä. Neljän vuosineljänneksen liukuva summa oli kuitenkin edelleen 11 miljardia euroa, joten alijäämä pysytteli edellisten neljännesten tasolla. [1]

Julkiset investoinnit vähenivät toisella vuosineljänneksellä, koska hävittäjätoimituksia ei kirjattu tälle neljännekselle. Tilastokeskuksen mukaan tällä on vaikutusta myös bruttokansantuotteeseen, koska hävittäjäinvestoinnit kasvattavat bkt:tä arvonlisäveron kautta. Työeläkelaitokset jatkoivat suorien kiinteistösijoitusten vähentämistä, mikä näkyi negatiivisina investointeina työeläkesektorilla ja pienensi osaltaan julkisen talouden alijäämää. [1]

Bkt:n kasvun taustalla oli pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla. Vaihtotase pysyi ylijäämäisenä toisella neljänneksellä; positiivinen käänne ajoittuu vuoden 2024 puoliväliin, minkä jälkeen vaihtotase on ollut pääasiassa ylijäämäinen. Vienti nousi ennätystasolle, mutta sitä nosti toimitettu risteilijätilaus. Risteilijätoimituksella ei ole samanlaista yhteen neljännekseen kohdistuvaa vaikutusta bkt:hen, koska laivan tuotannon arvonlisäystä on kirjattu myös aikaisemmille neljänneksille. [1]

Yksityisen sektorin nettoluotoanto oli selvästi positiivinen, eli kotimaiset yritykset, rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä kotitaloudet rahoittavat osaltaan julkisen sektorin alijäämää. [1]

Kansantalouden tilinpidon tietoja tarkennettiin syyskuussa sekä neljännes- että vuositasolla. Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen vaihtotase tarkentui alijäämäiseksi 2,7 miljardiin euroon, kun se oli aiemmin 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Taustalla on pääasiassa osinkojen ajallisen kohdistumisen korjaus. Vuoden 2025 vaihtotaseen ylijäämä tarkentui alaspäin 2,9 miljardiin euroon aiemmasta 4,2 miljardista eurosta, minkä taustalla on ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikyselyn tietojen valmistuminen. [1]

Bruttokansantuotteen volyymi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,8 prosenttia vuonna 2025, sama luku kuin edellisessä ennakossa. Syyskuun kierroksella myös vuosien 2022–2024 bkt-volyymiin tuli pieniä tarkentumisia, kun ulkomaankaupan ja arvonlisäyksen kirjauskäytäntöjä arvioitiin uudelleen muutaman yksittäisen erän osalta EU-yhteistyöhön liittyen. [1]

Kotitalouksien kulutusmenojen luokittelua tarkennettiin syyskuussa, mutta muutoksella ei ole vaikutusta yksityisen kulutuksen kokonaistasoon. Luokan 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat aikasarjaa korjattiin vastaamaan samalla luokituksella tuotettua kassapääteaineistoa, ja lisäksi korjattiin eräiden liikennemenojen jakautumista pysäköinnin ja auton vuokrauksen välillä. [1]

Tilastokeskuksen yliaktuaari Tapio Kuusiston mukaan kotimarkkinoiden kehitys on ollut edelleen vaisua, mikä on näkynyt myös työllisyydessä. Velkaantumisasteen laskun pitkittymistä selittävät hänen mukaansa juuri työllisyyskehitys ja yleinen epävarmuus. Korkealla säästämisasteella on Kuusiston mukaan se kääntöpuoli, että yksityinen kulutus ei ole lähtenyt kunnon kasvuun, ja koska yksityinen kulutus muodostaa merkittävimmän yksittäisen osan kansantaloudesta, talouskasvu voisi olla vahvempaa sen virkistyessä. [2]

Kuusiston arvion mukaan kotimarkkinoiden näkökulmasta on aihetta varovaiseen optimismiin. Kuluttajien luottamus koheni heinä–elokuussa ja on nyt lähellä pitkän aikavälin keskitasoaan, minkä lisäksi datakeskusinvestoinnit vahvistavat rakentamisen näkymiä. Toisaalta öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu ja korkojen nousu voivat vaikuttaa toiseen suuntaan. [2]

Tilastokeskus julkaisee kansantalouden tilinpitoa yhteen kokoavan taulukkopaketin PDF-muodossa vuositasolla jokaisen vuositilinpidon julkaisun yhteydessä. Tarkempia tietoja julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä on saatavilla julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastosta. [1]