Puolustusvoimien kansainvälinen yhteistoiminta lausunnolle

Puolustusministeriö lähettää lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Asiasta kertoi Valtioneuvoston kanslia 18. syyskuuta 2026 julkaistussa tiedotteessa. [1]

Puolustusministeriön mukaan uudessa laissa säädettäisiin kansainväliseen yhteistoimintaan osallistuvan Puolustusvoimien henkilöstön asemasta ja palvelussuhteen ehdoista. Tavoitteena on, että Puolustusvoimat pystyisi osallistumaan kansainväliseen yhteistoimintaan riittävällä henkilöstöllä ja että tehtävien palvelussuhteen ehdot olisivat yhdenmukaiset ja selkeät. [1]

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää, että lainsäädäntö tukee puolustushallinnon toimintaa ja että henkilöstöä koskevat säännökset ovat ajantasaisia. [1]

Esityksen mukaan Suomen kansalainen voisi antaa Puolustusvoimille kirjallisen sitoumuksen osallistumisesta Puolustusvoimien kansainväliseen yhteistoimintaan. Sitoumuksen antanut henkilö nimitettäisiin tehtävän ajaksi Puolustusvoimien määräaikaiseen virkasuhteeseen. [1]

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi asevelvollisuuslain sääntelyä palveluksen järjestämisestä ulkomailla. Jatkossa osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen harjoitukseen, koulutukseen tai koulutukseen kuuluvaan palvelustehtävään ei enää edellyttäisi asevelvollisen nimenomaista suostumusta, jos koulutus ja harjoitus liittyisivät välittömästi Suomen puolustamiseen ja tapahtuisivat Suomen lähialueella. [1]

Puolustusministeriön mukaan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asevelvollisten kouluttaminen ja harjoittaminen nykyistä joustavammin Suomen lähialueella, käytännössä Itämerellä sekä Ruotsissa ja Norjassa, joilla on Naton jäsenvaltioina ja maantieteellisen sijaintinsa perusteella välitön yhteys Suomen puolustamiseen. [1]

Kertausharjoituksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kertausharjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika olisi kaikille sama 200 päivää sotilasarvosta riippumatta. Tavoitteena on varmistaa edellytykset reserviin kuuluvien asevelvollisten osaamisen ylläpitämiselle ja kehittämiselle. [1]

Esityksellä toimeenpantaisiin valtioneuvoston puolustusselonteon 2024 kirjausta, jonka mukaan lainsäädäntöä on tarkistettava niin, että koko Puolustusvoimien henkilöstöä voidaan tarvittaessa käyttää kaikkiin Puolustusvoimien tehtäviin ja että asevelvollisia voidaan käyttää joustavammin Puolustusvoimien ja Naton tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. [1]

Lausuntopyyntö koskee luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta ja siihen liittyviksi laeiksi. Tiedot perustuvat toistaiseksi puolustusministeriön omaan tiedotteeseen, eikä asiasta ole lähdepaketissa muuta uutisointia. [1]