Kuopion johto perustelee kouluhankkeiden porrastusta

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti ja sivistysjohtaja Mikko Ripatti kirjoittavat kaupungin sivuilla 22. lokakuuta julkaistussa blogissa, että se, ettei palveluverkkosuunnitelman mukainen koulun tai päiväkodin hanke ole mukana talousarvion nelivuotisessa investointiohjelmassa, ei tarkoita, että hankkeesta olisi luovuttu. Kirjoitus vastaa Kuopiossa käytävään keskusteluun tulevien vuosien kouluinvestoinneista. [1]

Kirjoittajien mukaan kyse on kahdesta eri asiakirjasta. Valtuuston hyväksymä palveluverkkosuunnitelma kuvaa, millaisia kouluja ja päiväkoteja kaupunki tarvitsee vuoteen 2035 mennessä. [1]

Talousarvion investointiohjelma taas ulottuu neljän vuoden päähän. Siitä päätetään sitovasti vain ensimmäisen vuoden investoinnit. Seuraavien vuosien suunnitelmia tarkistetaan vuosittain talouden, väestökehityksen ja palvelutarpeiden perusteella. [1]

Blogin mukaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy yli 200 miljoonan euron edestä koulu- ja päiväkoti-investointeja. Niitä ei kirjoittajien mukaan voi toteuttaa yhtä aikaa, vaan ne on jaettava useille vuosille. [1]

Kuopio on asettanut investoinneilleen keskimäärin 75 miljoonan euron vuotuisen katon. Saman summan on riitettävä koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa katuihin, siltoihin, liikennejärjestelyihin, työpaikka-alueisiin, liikunta- ja leikkipaikkoihin sekä väestönsuojiin. [1]

Vuoden 2027 talousarvioesityksessä koulu- ja päiväkoti-investointeihin on varattu noin 21,5 miljoonaa euroa. Kirjoittajien mukaan se on kaupungin selvästi suurin yksittäinen investointiryhmä. [1]

Hankkeiden järjestystä arvioidaan joka vuosi talousarvion valmistelussa. Blogin mukaan eniten painavat rakennusten terveellisyys ja turvallisuus sekä välttämättömimmät palvelutarpeet. [1]

Kirjoittajat muistuttavat, että Kuopion kouluissa on tällä hetkellä yli 2 500 tyhjää oppilaspaikkaa. Samaan aikaan oppilas- ja asukasmäärien kehitys sekä rakennusten kunto vaihtelevat eri puolilla kaupunkia. [1]

Lahden ja Ripatin mukaan liian suuret investoinnit voisivat kasvattaa kaupungin velkaa ja korkomenoja. Se heikentäisi heidän mukaansa mahdollisuuksia rahoittaa palveluja tulevaisuudessa. [1]