Vanhankaupunginkosken patoa ei suositella purettavaksi

Helsingin kaupungin teettämä vaihtoehtovertailu päätyy siihen, että Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostaminen olisi parempi ratkaisu kuin länsihaaran padon purkaminen. Vertailun mukaan pato kannattaisi säilyttää. [1] [2] [3] [4]

Vertailu nojaa vuosien aikana tehtyihin aiempiin selvityksiin. Siinä arvioitiin vaihtoehtojen vaikutuksia muun muassa kalastoon, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, vesitalouteen, virkistyskäyttöön, teknisiin riskeihin ja kustannuksiin. [1] [3]

Vantaanjoki jakautuu koskella kahteen haaraan, ja itähaara toimii jo nyt kalojen kulkureittinä. Selvitysten mukaan vähävetisinä aikoina vesi ei riittäisi siihen, että molemmat haarat toimisivat hyvin kalojen reitteinä ympäri vuoden. [1] [2] [3]

Purkuvaihtoehdoissa länsihaaraan tehtäisiin luonnonmukainen koski. Joen pohjaan rakennettaisiin yksi tai useampi kynnys, jotta vedenpinta padon yläpuolella pysyisi lähellä nykyistä. Samalla myös itähaara kunnostettaisiin. [1] [2] [3]

Näissä vaihtoehdoissa joko länsihaara jäisi vähävetiseksi tai kuivuisi pitkäksi aikaa, tai itähaara olisi kuivana jopa 200–275 päivää vuodessa. Kaupungin mukaan useissa vaihtoehdoissa kalojen vaellusmahdollisuudet olisivat jopa nykyistä heikommat. [1] [3]

Kuivuminen voisi kaupungin mukaan tappaa nykyistä rantapuustoa. Lisäksi jatkosuunnitteluun liittyisi epävarmuutta siitä, miten purku vaikuttaisi lähistön rakennusten ja rakenteiden perustuksiin ja kantavuuteen. [1] [3]

Padon purkaminen vaatisi yksityiskohtaisen jatkosuunnittelun, oman vesilain mukaisen lupaprosessin, asemakaavan muutoksen ja laajat vaikutusarvioinnit. [1] [3]

Jatkosuunnittelun hinnaksi arvioidaan 600 000–900 000 euroa ja itse purkamisen hinnaksi arviolta 2–3 miljoonaa euroa. Itähaaran kunnostus maksaisi hankesuunnitelman arvion mukaan noin 650 000 euroa. Kunnostuksen suunnitelmat ovat valmiit, ja niille on myönnetty vesilain mukainen lupa. [1] [2] [3] [4]

Kunnostus lisäisi itähaaran vesimäärää, helpottaisi eri kalalajien nousua sekä parantaisi virkistyskäyttöä ja turvallisuutta. [1] [3] [4]

Kunnostuksessa kalojen nousureitistä tehtäisiin nykyistä loivempi. Uomaan rakennettaisiin kaloille lepopaikkoja, pohjaan sijoitettaisiin luonnonkiviä ja kosken yläpäähän soraa kutua varten. Lisääntyvän virtauksen arvioidaan ohjaavan kaloja paremmin itähaaraan ja edelleen Vantaanjokeen. [1] [2] [3] [4]

Kaupungin mukaan padon säilyttäminen säilyttäisi myös historiallisen padon sekä alueen maisema- ja kulttuuriympäristöarvot. Helsingin Uutisten mukaan alue on suojeltu asema-, maakunta- ja yleiskaavassa, ja itse pato on suojeltu vuonna 1998 voimaan tulleessa asemakaavassa. [3]

HS:n mukaan padosta on keskusteltu Helsingin politiikassa yli vuosikymmenen. Purkamisen kannattajat ovat vedonneet luontoarvoihin ja erityisesti uhanalaisten vaelluskalojen elinoloihin, padon puolustajat esimerkiksi alueen kulttuurihistorialliseen merkitykseen. [2]

Ylen mukaan kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2022 käynnistää suunnittelun padon purkamiseksi osittain tai kokonaan. [4]

HS kuvaa vuoden 2022 päätöstä niin, että valtuusto päätti selvittää purkamista. Lehden mukaan selvityksessä todettiin, että pelkkä padon purkaminen johtaisi mahdollisesti maan vajoamiseen, eikä lopullista päätöstä sen jälkeen tehty. [2]

Padon purkamisesta on jätetty vuosien mittaan useita valtuustoaloitteita. HS:n mukaan viimeisimmän jätti vihreiden valtuutettu Emma Kari toukokuussa. [2]

HS:n mukaan kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa marraskuun puolivälissä. Tiimipäällikkö Kaisa Jama Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoi lehdelle, että lautakunnalle esitetään itähaaran kunnostamista eikä padon purkamista. [2]

Lautakunnan jälkeen asia etenee kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuustoon. Jama arvioi HS:lle, että valtuusto käsittelee asiaa vuodenvaihteen jälkeen. [2]