Komissio: romanien työllisyys kasvoi, syrjintä jatkuu

Euroopan komissio julkaisi tiistaina kolmannen seurantakertomuksen romaneja koskevasta EU:n strategiasta. Kertomus kattaa ajan kesäkuusta 2023 maaliskuuhun 2025. Komission mukaan romanien asema on parantunut esimerkiksi työllisyydessä ja varhaiskasvatuksessa, mutta edistys on epätasaista. [1]

Komission lukujen mukaan vakavasta aineellisesta puutteesta kärsivien romanien osuus laski 62 prosentista vuonna 2016 37 prosenttiin vuonna 2024. Puutteellisesti asuvien osuus pieneni 61 prosentista 47 prosenttiin. [1]

Palkkatyössä olevien romanien osuus nousi komission mukaan 43 prosentista 54 prosenttiin. Työssä tai koulutuksessa olevien nuorten romanien osuus kasvoi 38 prosentista 53 prosenttiin. Komissio arvioi, että useimmat työllisyystavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys jatkuu nykyisellään. [1]

Varhaiskasvatukseen osallistuvien romanilasten osuus nousi 42 prosentista 53 prosenttiin. Komission mukaan osallistuminen on silti selvästi vähäisempää kuin koko väestössä. [1]

Kertomuksen mukaan kehitys on pysähtynyt koulujen eriytymisessä, ahtaassa asumisessa, sukupuolten palkkaerossa sekä syrjintäkokemuksissa ja niiden ilmoittamisessa. Vain noin kolmannes romaninuorista suorittaa toisen asteen koulutuksen, ja lähes puolet romanilapsista käy yhä erillisiä kouluja. [1]

Komission mukaan 31 prosenttia romaneista kokee yhä etnistä syrjintää. Romanilapsista 77 prosenttia on köyhyysvaarassa, ja 40 prosenttia romanitalouksista kärsii vakavasta aineellisesta puutteesta. [1]

Komissio kehottaa jäsenmaita tehostamaan kansallisten romanistrategioidensa toteutusta. Keinoiksi se nimeää viranomaisten valmiuksien lisäämisen, paremman koordinoinnin ja seurannan sekä useaa hallinnonalaa yhdistävät toimet. [1]

EU tukee toimia Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+). Rahastosta on varattu noin 1,8 miljardia euroa romanien kaltaisille syrjäytyneille yhteisöille kohdennettuihin hankkeisiin 15 jäsenmaassa kaudella 2021–2027. [1]

Romanistrategia kattaa vuodet 2020–2030, ja siinä asetettiin ensimmäistä kertaa EU:n yhteiset määrälliset tavoitteet vuodelle 2030. Kertomus perustuu jäsenmaiden raportteihin, EU:n perusoikeusviraston FRA:n romanitutkimuksiin sekä kansalaisjärjestöjen tietoihin. Seuraava kertomus on määrä julkaista vuonna 2028. [1]