Helsinki kytkee YK:n kestävän kehityksen tavoitteet työhönsä

Helsingin kaupunki kertoo 21. syyskuuta julkaistussa tiedotteessaan, että kaupungin vuosina 2025–2029 voimassa oleva kaupunkistrategia sisältää sitoumuksen jatkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista työtä ja siitä raportointia. Kaupungin mukaan strategian perustavoitteena on kasvaa ja kehittyä kestävästi ja vastuullisesti sekä tarjota hyvän elämän mahdollisuudet taustasta riippumatta. Tämä yhdistää vuonna 2015 hyväksytyn Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteet kaupungin strategiseen työhön. [1]

Kaupungin mukaan strategiassa on viisi painopistettä: viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot, jokaisen hyvinvointi, sujuva arki ja toimivat palvelut, luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys sekä elämä, elinvoima, osaaminen ja kasvu. Näiden rinnalla toimintaa kannattelevat talous, ilmasto ja luonto, henkilöstö ja johtaminen, turvallisuus ja varautuminen sekä vaikuttamistyö ja kansainvälisyys. [1]

Strategian ensimmäinen toteutusvuosi on tiedotteen mukaan takana, ja tavoitteita on viety osaksi kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua. Kaupunki kertoo, että strategisten ohjelmakokonaisuuksien päivitystyö on loppusuoralla: yhteen kokoavia, uudistavia ja vakiintuneita ohjelmia on päivitetty vastaamaan ja tarkentamaan strategian tavoitteiden toimeenpanoa. [1]

Sosiaalisen kestävyyden osalta tiedotteessa yhdistetään strategia muun muassa tavoitteisiin terveydestä ja hyvinvoinnista, hyvästä koulutuksesta sekä eriarvoisuuden vähentämisestä. Kaupungin mukaan strategiassa luvataan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluja, kaventaa hyvinvointieroja ja edistää liikunnallista elämäntapaa. Koulutuksessa painotetaan perustaitoja, laadukasta lähikoulua, oppimisen tukea, varhaiskasvatukseen osallistumista ja tarveperusteista rahoitusta. [1]

Hyvinvointisuunnitelman kerrotaan tähtäävän ennaltaehkäisevään työhön, jonka painopisteitä ovat toimintakyky ja terveelliset elintavat sekä mielen hyvinvointi ja osallisuus. Tavoitteet ulottuvat kaupungin mukaan lasten ja nuorten liikkumisesta ja tulevaisuususkon vahvistamisesta työikäisten toimintakykyyn sekä ikääntyneiden liikkumiseen, yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuteen. Segregaation ehkäisyssä kaupunki kertoo kohdentavansa palveluja ja voimavaroja erityisesti kaupunkiuudistusalueille ja niiden kaltaisille alueille, lisäävänsä tarveperusteista rahoitusta sekä toteuttavansa rakennetun ympäristön parannuksia. [1]

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien kerrotaan täydentävän kokonaisuutta. Palveluja koskeva suunnitelma sisältää tiedotteen mukaan neljä koko kaupunkiorganisaatiota koskevaa painopistettä ja kymmenen toimenpidettä, joiden tarkoituksena on vahvistaa palvelujen syrjimättömyyttä, tosiasiallista saavutettavuutta sekä taustoiltaan erilaisten helsinkiläisten oikeuksien toteutumista. [1]

Ekologisen kestävyyden osalta kaupunki kytkee strategian ilmastotekoja, maanpäällistä elämää ja vedenalaista elämää koskeviin tavoitteisiin. Helsinki tavoittelee tiedotteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 85 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Strategiassa käsitellään myös liikenteen ja rakentamisen päästöjä, vähäpäästöisiä hankintoja, ilmastonmuutokseen sopeutumista, viherrakennetta, tulvia, helteitä, luonnon monimuotoisuutta ja Itämeren suojelua. [1]

Kaupungin mukaan ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 luovat ekologiselle työlle pitkän aikavälin tavoitteet, joita edistetään osa-alueohjelmilla. Niiksi luetellaan ilmasto-ohjelma, luonnonsuojelualueohjelma, luonnon monimuotoisuutta turvaava LUMO-ohjelma, Itämeri-toimenpideohjelma sekä kiertotalouden toimenpideohjelma. Ilmasto-ohjelman kerrotaan yhdistävän päästöjen vähentämisen, ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen sekä hiilinielut, ja kiertotaloustyön kytkevän ekologisen kestävyyden vastuulliseen kuluttamiseen sekä kestävään talouteen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. [1]

Tiedotteen mukaan sama ohjelmakokonaisuus voi tukea useita kestävän kehityksen tavoitteita. Esimerkkinä mainitaan merellinen Helsinki ja kauniimpi Helsinki -kokonaisuus, jolla kaupungin mukaan parannetaan saariston saavutettavuutta, sähköistetään vesiliikennettä, vahvistetaan merellistä yritystoimintaa ja suojataan herkkiä luontoalueita sekä edistetään kulttuuriperinnön vaalimista ja uusien alueiden viihtyisyyttä. [1]

Elinvoimapainotuksen kerrotaan vastaavan erityisesti ihmisarvoista työtä sekä kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja koskeviin tavoitteisiin. Helsinki tavoittelee kaupungin mukaan uusia yrityksiä, työpaikkoja, osaajia, investointeja ja tutkimuslähtöisiä innovaatioita. Kasvun, osaamisen ja elinvoiman kokonaisuudessa painotetaan yritysten toimintaedellytyksiä, valittuja kasvualoja, startup- ja kasvuyrityksiä, korkeakouluyhteistyötä, työllisyyspalveluja ja kansainvälisten osaajien pitovoimaa. [1]

Valittuihin kasvualoihin luetellaan tiedotteessa muun muassa terveys ja hyvinvointi, meriklusteri, rakentamisen kiertotalous ja ruokainnovaatiot. Ohjelmassa vihreä siirtymä, resurssiviisaus, vähähiiliset rakennusmateriaalit, kestävä ruokajärjestelmä ja ilmastoon liittyvät innovaatiot yhdistävät kaupungin mukaan kasvutavoitteita. Kestävän matkailun edistäminen mainitaan yhdeksi Helsingin kestävän kehityksen työn kärkiteemoista, ja uuden matkailun ja tapahtumien kehitysohjelman kerrotaan painottavan kestävän matkailun roolia ja kehittämistä. [1]

Toimeenpano ei kaupungin mukaan jää ohjelma-asiakirjoihin, vaan strategiaa viedään talousarvioihin, toimintasuunnitelmiin, peruspalveluihin, kaupunkikehityshankkeisiin ja johtamisen tavoitteisiin. Vaikuttavuusmittareissa seurataan tiedotteen mukaan esimerkiksi alueiden eriytymistä, elämänlaatua, asunnottomuutta, oppimistuloksia, hoitoon pääsyä, kävelyä ja pyöräilyä, viheralueiden saavutettavuutta, työllisyyttä, yritystoimintaa, turvallisuutta ja hiilidioksidipäästöjä. Kaupungilla kerrotaan olevan myös laaja kestävän kehityksen mittaristo, jota seurataan joka toinen vuosi tuotettavassa kestävän kehityksen arvioissa. [1]

Tiedotteessa nostetaan esiin myös ristiriitoja: voimakas kasvu ja rakentaminen kasvattavat kaupungin mukaan päästöjä ja luontovaikutuksia. Kestävän kehityksen näkökulman arvon kerrotaan olevan paitsi myönteisten yhteyksien osoittamisessa myös negatiivisten ja ristikkäisvaikutusten tunnistamisessa – siinä, milloin yksi tavoite tukee toista ja milloin ratkaisu edellyttää tasapainottamista. Kaupunki pitää työnsä vahvuutena kokonaisvaltaisuutta ja toteaa seuraavan ratkaisevan askeleen olevan yhteyksien pitämisen näkyvissä päätöksiä, investointeja, hankintoja ja talousarvioita valmisteltaessa sekä edistyksen ja tavoitteiden välisten ristiriitojen avoimen arvioinnin. [1]

Uutisointi perustuu yksinomaan Helsingin kaupungin omaan tiedotteeseen. Siinä esitetyt strategiaa ja tavoitteita koskevat väitteet ovat kaupungin omaa ilmoitusta, eikä niille ole tässä aineistossa riippumatonta vahvistusta. Kaupungin tiedotteen mukaan uutisissa käytettyihin kuviin on olemassa oikeudet, mutta lähdekuvaa ei käytetä tässä luonnoksessa. [1]