Zelenskyi pyytää EU:lta 70 mrd euron lisätukea Ukrainalle

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui 16. lokakuuta Brysselissä päättyneeseen EU-huippukokoukseen pyynnöllä uudesta 70 miljardin euron tukipaketista. Viime joulukuussa EU päätti 90 miljardin euron tukilainasta vuosille 2026 ja 2027, mutta Ukraina tarvitsee Zelenskyin mukaan ensi vuonna vielä 70 miljardia euroa lisää puolustukseen, aseisiin ja kestävyyden vahvistamiseen. Hän arvioi sodan maksavan Ukrainalle ensi vuonna 155 miljardia euroa. [4]

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti rahoitusvajeen. EU ei kuitenkaan aio kattaa sitä yksin, vaan pyytää muita Ukrainaa tukevia maita lisäämään osuuttaan. Komissio alkaa valmistella uutta rahoituspakettia ja esittelee jäsenmaille vaihtoehtoja sen rahoittamiseksi. Pääministeri Orpo toivoo päätöstä vielä tämän vuoden aikana, mieluiten joulukuuhun mennessä. [4]

Ajoitus on poliittisesti vaikea, koska uuden tukipaketin valmistelu osuu samaan aikaan EU:n seuraavan monivuotisen budjetin neuvottelujen kanssa. Orpo myöntää ajoituksen hankalaksi mutta sanoo, että jos Ukraina kaatuisi, EU:lla olisi vielä erilaisia rahoitustarpeita. Saksan ja Ranskan laitaoikeistopuolueet, jotka ovat nousseet kannatuskyselyissä kärkeen, ovat vaatineet Ukrainan tuen vähentämistä tai lopettamista. [4]

Orpo tapasi Zelenskyin kahdenvälisesti Brysselissä perjantaina. Tapaamisessa keskusteltiin Ukrainan ajankohtaisesta tilanteesta ja materiaalitarpeista. Orpo toi esiin Suomen vahvan tuen Ukrainalle. EU-johtajat vahvistivat täyden tukensa Ukrainalle, jota Venäjän hyökkäykset ovat Orpon mukaan koventaneet talvea kohti. [1] [3] [4]

Orpo teki kokouksessa aloitteen venäläisten turistiviisumien myöntämisen lopettamisesta koko EU:ssa. Hän toivoi nollatoleranssia, joka koskisi sekä turisteja että Venäjän entisiä taistelijoita. Aloite sai Orpon mukaan laajaa kannatusta muilta jäsenvaltioilta. Orpo ei kuitenkaan pitänyt realistisena, että täyskielto saataisiin tässä kokouksessa aikaan, mutta EU-komissio alkaa hänen mukaansa valmistella viisumien rajoituksia ja ehtojen tiukennuksia. Suomi lopetti turistiviisumien myöntämisen venäläisille jo vuonna 2022. Orpo siteerasi tilastoa, jonka mukaan viime vuonna Schengen-alueelle myönnettiin lähes puoli miljoonaa turistiviisumia venäläisille. [1] [3]

Venäjän jäädytettyjen varojen käyttäminen Ukrainan tukemiseen nousi jälleen esiin. EU on jäädyttänyt noin 210 miljardia euroa Venäjän varoja, joista suuri osa on Belgiaan rekisteröidyn Euroclear-arvopaperikeskuksen tilillä. Belgian pääministeri Bart De Wever vastustaa yhä varojen käyttöä pelättyjen oikeustoimien ja vastatoimien vuoksi. Orpo sanoi nostaneensa asian esiin ja pitävänsä ratkaisun löytämistä tärkeänä, mutta virallista prosessia ei ole käynnissä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson piti jäädytettyjen varojen käyttämistä epätodennäköisenä. [3] [4]

Orpo arvioi, että Putin pitää saada pakotettua neuvottelupöytään, koska Kremlin suunnalta ei ole merkkejä neuvotteluhalusta. Yhdysvalloista puhuttiin kokouksessa Orpon mukaan melko vähän, ja keskustelu painottui Euroopan oman puolustuskyvyn nostamiseen. Orpo sanoi EU:n tiivistävän yhteistyötä muiden Ukrainaa tukevien maiden kuten Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. [3]

Eurooppa-neuvosto käsittelee lisäksi Ukrainan ja Moldovan etenemistä EU-jäsenyyspolulla. Aiemmin samalla viikolla avattiin kaksi neuvotteluklusteria, ja tavoitteena on saada kaksi jäljellä olevaa klusteria avattua pian. Kokouksessa keskusteltiin myös Lähi-idän tilanteesta ja muuttoliikkeestä. Suomi sai loppupäätelmään kirjatuksi tarpeen hätämekanismista ja yhtenäisestä EU-lainsäädännöstä laajamittaisen äkillisen maahantulon varalle. [1] [3]