Valinnanvapauskokeiluun fysioterapia ja kuusi lääkärikäyntiä

Hallitus esittää muutoksia sairausvakuutuslakiin, joilla laajennettaisiin 65 vuotta täyttäneiden kansallista valinnanvapauskokeilua. Esitys annettaisiin eduskunnalle, ja muutokset tulisivat voimaan 1.1.2027. Asiasta tiedotti sosiaali- ja terveysministeriö. [1]

Kokeilussa korvataan yleislääkärin vastaanottokäyntejä sekä erikseen määriteltyjä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia. Kokeilu on ollut käynnissä 1.9.2025 alkaen, ja siihen sisältyy hintakatto, jolla on tarkoitus estää hintojen nousu ja pitää asiakkaalle jäävät kustannukset kohtuullisina. [1]

Esityksen mukaan kokeiluun lisättäisiin fysioterapeutin vastaanottokäynti korvattavaksi ilman lääkärin lähetettä. Fysioterapiakäyntejä korvattaisiin enintään neljä kertaa vuodessa, ja myös niille asetettaisiin hintakatto. [1]

Fysioterapiakäynneistä asiakkaan omavastuu olisi Kela-korvauksen jälkeen enintään julkisen perusterveydenhuollon yksilökohtaisen fysioterapian asiakasmaksun enimmäismäärä, joka on ministeriön mukaan vuonna 2026 yhteensä 19,90 euroa. [1]

Yleislääkärin vastaanottokäyntien vuotuinen korvattava määrä nousisi kolmesta kuuteen vuodesta 2027 alkaen. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen mukaan käyntikertojen lisääminen auttaa niitä, joilla palveluntarvetta on enemmän, kun taas valtaosalle kokeilun käyttäjistä nykyiset kolme käyntiä ovat riittäneet. [1]

Käyntirajoituksen korottamisen arvioidaan mahdollistavan omalääkärin yksityisestä terveydenhuollosta valtaosalle kokeilun kohderyhmän asiakkaista, mikä voisi parantaa hoidon jatkuvuutta. Esityksen tavoitteena on ministeriön mukaan edistää potilaan kokonaisvaltaista hoitamista kokeilun piirissä. [1]

Kokeilun kestoa jatkettaisiin vuodella eli vuoden 2028 loppuun saakka. Ministeriön mukaan kokeilun jatkaminen vuodella lisäisi korvausmenoja arviolta 31 miljoonaa euroa. [1]

Fysioterapian suoravastaanoton lisäämisen ja yleislääkärin käyntirajoituksen korottamisen arvioidaan lisäävän korvausmenoja yhteensä noin 11 miljoonalla eurolla vuodessa. Esityksen mukaan muutokset voitaisiin toteuttaa kokeilulle jo myönnetyllä rahoituksella, eikä lisärahoitukselle olisi tarvetta. [1]

Ministeriön mukaan kokeilua on ensimmäisen vuoden aikana hyödyntänyt joka yhdeksäs 65 vuotta täyttänyt, palveluntarjoajia on kaikilla hyvinvointialueilla ja kustannukset ovat säilyneet maltillisina. Ministeri Partanen arvioi, että ihmiset pääsevät lääkäriin ripeästi ilman jonotuksia tai pompottelua. Nämä ovat tiedotteessa esitettyjä arvioita, eivät riippumattomasti vahvistettuja lukuja. [1]

Kokeilun tavoitteena on kehittää Kela-korvausjärjestelmää osana terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuutta, vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta. Uusien palveluiden lisäämisen arvioidaan myös mahdollistavan aiempaa laajemman tiedonkeruun ja perustason terveydenhuollon palveluiden tutkimisen. [1]