Vaihtotase 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen

Tilastokeskuksen mukaan Suomen vaihtotase oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen. Luvut ovat Tilastokeskuksen julkaisemia maksutasetilaston tietoja, eivät itsenäisesti vahvistettuja. [1]

Maksutaseen mukaisen tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 16 prosenttia vuodentakaisesta, ja tuonnin arvo kasvoi 15 prosenttia. [1]

Kauppatase oli 4,0 miljardia euroa ylijäämäinen ja vahvistui 1,8 miljardia euroa vuodentakaisesta. Tavaraviennin arvo kasvoi 25 prosenttia 24,8 miljardiin euroon ja tavaratuonnin arvo 19 prosenttia 20,8 miljardiin euroon. [1]

Palvelutase oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen ja heikkeni 1,2 miljardia euroa vuodentakaisesta. Palveluviennin arvo laski 3 prosenttia 9,8 miljardiin euroon, kun palvelutuonnin arvo kasvoi 8 prosenttia 12,0 miljardiin euroon. [1]

Tavaroiden ja palveluiden tase oli 1,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. [1]

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 0,1 miljardia euroa; ulkomailta Suomeen maksettiin 8,2 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 8,0 miljardia euroa. Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja: omaisuustulojen nettovirrat olivat tasapainossa, ja sijoitustuloja maksettiin molempiin suuntiin 7,8 miljardia euroa. [1]

Rahoitustaseen mukaan pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 6,3 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Sijoituslajeittain pääomaa virtasi ulos eniten muina sijoituksina, 7,9 miljardia euroa, ja ulkomailta Suomeen eniten portfoliosijoituksina, 5,7 miljardia euroa. [1]

Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 1 074,8 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 1 026,0 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema eli saamis- ja velkakannan erotus oli 48,8 miljardia euroa, ja se vahvistui edellisestä neljänneksestä 10,2 miljardilla eurolla. [1]

Sijoituslajeittain tarkasteltuna suurimmat saamiset ulkomailta olivat portfoliosijoituksina, 622,5 miljardia euroa, ja myös ulkomaisista veloista suurin osuus oli portfoliosijoituksissa, 631,6 miljardia euroa. Suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, 54,2 miljardia euroa, ja suurimmat nettovelat portfoliosijoituksissa, 9,1 miljardia euroa. [1]

Sektoreittain suurimmat ulkomaiset nettosaamiset olivat Tilastokeskuksen mukaan työeläkelaitoksilla, 242,7 miljardia euroa, yhteissijoitusyrityksillä ilman rahamarkkinarahastoja, 110,5 miljardia euroa, sekä keskuspankilla, 46,3 miljardia euroa. Suurimmat nettovelat olivat yrityksillä, 138,0 miljardia euroa, muilla rahalaitoksilla, 130,1 miljardia euroa, ja valtionhallinnolla, 130,0 miljardia euroa. [1]

Tilastokeskus julkaisi tiedot 18. syyskuuta 2026. Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain ovat Tilastokeskuksen mukaan saatavilla tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. [1]