Uudenmaan vieraskielisten määrä voi tuplaantua 2045 mennessä

Uudellamaalla asuvan vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan noin 339 500 henkilöstä noin 674 000 henkilöön vuoteen 2045 mennessä. Tiedot ovat peräisin Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennusteesta vuosille 2025–2045, jonka ovat laatineet yhdessä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Uudenmaan liitto. Kyse on ennusteesta, joka kuvaa mahdollista kehityskulkua nykyisten tietojen ja oletusten valossa. [1] [2] [3]

Uudenmaan asukkaista noin 19 prosenttia oli vieraskielisiä vuoden 2024 lopussa, ja ennusteen mukaan osuus kasvaa noin 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Uudellamaalla asui vuoden 2024 lopussa 56 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä väestöstä. [1] [2] [3] [4]

Vieraskielisen väestön määrän arvioidaan kasvavan noin 15 000 henkilöllä vuodessa vuosina 2025–2029 ja noin 16 000 henkilöllä vuodessa tämän jälkeen. Kasvusta valtaosa kohdistuu pääkaupunkiseudulle, jonka suurissa kaupungeissa asui jo vuonna 2024 noin 86 prosenttia koko Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä. [1] [2] [3] [4]

Vuonna 2035 vieraskielisiä arvioidaan olevan Helsingissä noin 191 000, Espoossa noin 131 000 ja Vantaalla noin 116 000. Vuoteen 2045 mennessä määrien ennustetaan kasvavan edelleen noin 238 000:een Helsingissä, 181 000:een Espoossa ja 158 000:een Vantaalla. [1] [2] [3] [4]

Vieraskielisen väestön kasvu on ennusteen mukaan nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vuonna 2020 Helsingissä oli vielä enemmän vieraskielisiä asukkaita kuin Espoossa ja Vantaalla yhteensä, mutta vuonna 2035 Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu vieraskielinen väestö olisi ennusteen mukaan jo lähes kolmanneksen Helsingin vieraskielistä väestöä suurempi. [1] [2] [3] [4]

Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä, ja suhteellisesti voimakkainta kasvu on työikäisessä väestössä sekä ikääntyneissä. Työikäisten vieraskielisten määrä voi lähes kaksinkertaistua ja eläkeikäisten määrä jopa lähes viisinkertaistua vuoteen 2045 mennessä. [1] [2] [3]

Vieraskielinen väestö säilyy ikärakenteeltaan koko väestöä nuorempana. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus on vuonna 2045 runsaat 10 prosenttia vieraskielisestä väestöstä, kun koko Uudenmaan väestössä vastaava osuus on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli kaksinkertainen. [1] [2]

Vuonna 2045 suurimpien kieliryhmien ennustetaan koko Uudellamaalla muodostuvan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Espoossa ja Vantaalla suurimmat kieliryhmät ovat ennusteen mukaan samat kuin koko Uudellamaalla, kun taas Helsingissä erityisen voimakkaasti kasvavat muun muassa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä muun Aasian kieliä puhuvien ryhmät. Helsingin seudun kehyskunnissa ja muualla Uudellamaalla suurimpana kieliryhmänä säilyvät venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat asukkaat. [1] [2] [3] [4]

Ennusteen merkittävin epävarmuustekijä on muuttoliike. Kansainväliseen muuttoliikkeeseen vaikuttavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, kansainvälinen turvallisuustilanne, työmarkkinoiden kehitys sekä taloudelliset suhdanteet Suomessa ja maailmalla, ja muuttoliikkeen voimakkaat muutokset voivat vaikuttaa tulevaan väestökehitykseen merkittävästi. [1] [2] [3]

Ennuste perustuu demografiseen menetelmään, jossa väestön tulevaa kehitystä arvioidaan syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien oletusten avulla. Julkaisu kattaa kuusi aluetta – Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaiset, Helsingin seudun kehyskunnat sekä muun Uudenmaan – ja esittää tulokset kahdeksalle kieliryhmälle. [1] [2]