Poikien elinajanodote nousi ensimmäistä kertaa 80 vuoteen

Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Suomen väkiluku oli elokuun 2026 lopussa 5 659 324 henkeä. Väkiluku kasvoi tammi–elokuun 2026 aikana 6 443 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 13 643 enemmän kuin maastamuuttoja. Myös muut lähteet kertovat väestönkasvun perustuneen maahanmuuttoon. [1] [2] [3] [4]

Tammi–elokuussa 2026 syntyi 32 303 lasta ja kuolleita oli 39 465, eli syntyneitä oli 7 162 vähemmän kuin kuolleita. Syntyneitä oli 1 769 enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025, ja kuolleiden määrä oli 40 suurempi kuin vuotta aiemmin. [1]

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–elokuussa 30 213 henkeä ja Suomesta pois 16 570 henkeä. Maahanmuuttoja oli 3 273 vähemmän ja maastamuuttoja 3 656 enemmän kuin edellisvuoden tammi–elokuussa. [1]

Maastamuutoista 6 915 suuntautui Viroon, kun edellisen vuoden tammi–elokuussa Viroon muutti 1 235 henkeä. Tilastokeskuksen mukaan poikkeuksellinen kasvu johtuu Suomen ja Viron välillä voimaan tulleesta väestörekisteritietojen vaihtoa koskevasta valtiosopimuksesta, jonka mukaan vakinainen osoite voi olla rekisteröitynä vain yhteen maahan. Tämän seurauksena Virossa tosiasiallisesti asuvat, molemmissa maissa osoitteen omanneet henkilöt kirjattiin alkuvuodesta 2026 Viroon muuttaneiksi. Päällekkäisten osoitteiden poiston valmistuttua Viroon muuttojen kuukausittainen määrä on Tilastokeskuksen mukaan palannut lähemmäs viimevuotista tasoa. [1]

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–elokuussa 199 896. Vuoden 2026 kuntajaon mukaan kuntien väliset muutot lisääntyivät 1 842 muutolla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. [1]

Viimeisen 12 kuukauden ajalta eli syyskuun 2025 ja elokuun 2026 väliseltä ajalta laskettuna vastasyntyneiden poikien keskimääräinen elinajanodote nousi Suomessa ensimmäistä kertaa 80 vuoteen, kertoo Tilastokeskus. Tiedon kertovat myös muut lähteet. Poikien elinajanodotteessa 70 vuoden raja ylittyi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1982 ja 75 vuoden raja vuonna 2003. [1] [2] [3] [4]

Vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote oli samalla ajanjaksolla 84,7 vuotta ja lähestyy siten 85 vuoden rajaa. Sukupuolten välinen ero elinajanodotteessa on Suomessa nyt alle viisi vuotta. [1] [2] [3] [4]

Tilastokeskuksen mukaan ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa oli viimeksi näin pieni yli 100 vuotta sitten. Suurimmillaan ero oli 1970-luvun lopussa, jolloin se oli yhdeksän vuotta. [1] [2] [3] [4]

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon mukaan poikien elinajanodote on noussut ripeällä tahdilla koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Rapo toteaa tiedotteessa, että ero tyttöjen ja poikien elinajanodotteessa oli viimeksi näin pieni yli 100 vuotta sitten. [3]

Staran mukaan tyttöjen elinajanodotteessa 70 vuoden raja ylittyi 1950-luvulla, 75 vuoden raja vuonna 1973 ja 80 vuoden raja vuonna 1994. Saman lähteen mukaan Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa vastasyntyneiden elinajanodotteen sukupuolten välinen ero on noin kolme vuotta ja Tanskassa vajaat neljä vuotta. [3]

Staran mukaan suomalaispoikien elinajanodote oli vuonna 2024 Pohjoismaiden lyhyin ja EU27-maiden vertailussa 14. pisin, kun suomalaistyttöjen elinajanodote oli Pohjoismaiden toiseksi pisin ja EU27-vertailun yhdeksänneksi pisin. [3]

Tilastokeskus kuvaa elinajanodotetta ikävakioiduksi tunnusluvuksi, joka kertoo keskimääräisen ajan, jonka vastasyntyneet eläisivät, jos laskentahetken ikäryhmittäinen kuolleisuus pysyisi ennallaan. Kyse ei siis ole tulevaisuuden ennusteesta. [1] [3]