Kuopion blogi: ajan puute yleisin este liikkumiselle

Kuopion kaupungin blogissa liikuntakoordinaattori Kaisa Kähärä käsittelee arkiliikuntaa: kirjoituksessa siteeratun OKM:n Liikuntaraportin mukaan suomalaiset viettävät valveillaoloajastaan keskimäärin 9 tuntia paikallaan ja yleisin liikkumisen este on ajan puute.

Arkistokuva: Jalkakäytävä ja punapäällysteinen pyörätie Kuopion Savilahdessa elokuussa 2026.

Kuopion kaupungin liikuntakoordinaattori Kaisa Kähärä käsittelee kaupungin blogissa 18.9.2026 julkaistussa kirjoituksessa arkiliikuntaa ja sitä, miksi liikkuminen jää arjessa vähälle. Kyse on mielipide- ja asiantuntijakirjoituksesta, ei kaupungin virallisesta tiedotteesta. [1]

Kirjoituksessa viitataan Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2022 julkaisemaan Liikuntaraporttiin, jonka mukaan 20–69-vuotiaat suomalaiset viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan: istuen tai maaten keskimäärin 9 tuntia vuorokaudessa. Raportin mukaan miehillä paikallaanoloa kertyi 9 tuntia 17 minuuttia ja naisilla 8 tuntia 44 minuuttia. [1]

Saman raportin mukaan kevyttä, reipasta tai rasittavaa liikuntaa kertyi tutkimukseen osallistuneilla keskimäärin 4 tuntia 21 minuuttia päivässä. Kestävyysliikuntasuosituksen mukaisen määrän täytti blogin mukaan hieman yli puolet miehistä (55 %) ja hieman alle kaksi kolmasosaa naisista (61 %). [1]

Yleisimmiksi syiksi liikkua kirjoitus listaa raportin pohjalta oman fyysisen kunnon ylläpitämisen tai parantamisen (88 %), oman terveyden edistämisen (85 %) ja mielen hyvinvoinnin (81 %). [1]

Yleisin liikkumisen esteeksi mainittu syy on ajan puute (57 %). Pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoituksen ilmoitti esteeksi noin viidesosa (21 %), kiinnostuksen puutteen 14 % ja taloudelliset syyt alle kymmenesosa (7 %). [1]

Blogi viittaa Käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan liikunnalla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Kirjoituksessa todetaan lisäksi, että kestävyysliikunta kasvattaa peruskuntoa ja parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä auttaa ehkäisemään muun muassa tyypin 2 diabetesta ja kohonnutta verenpainetta. [1]

Kuopion kaupungin henkilöstölle tehdyssä työmatkakyselyssä yleisin työmatkaliikkumisen tapa oli auto (46 %). Kävelyn työmatkatavakseen valinneiden yleisin perustelu oli oman terveyden edistäminen (24,9 %) ja pyöräilijöiden yleisin perustelu niin ikään terveyden edistäminen (25,1 %); pyöräilijöiden toiseksi yleisin syy oli pyöräilyn nopeus (17,2 %). [1]

Kirjoituksessa viitataan Viksu Kuopio -ohjelmaan ja todetaan, että suuri osa Kuopion kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä. Ohjelman vuosiluku mainitaan tekstissä ja lähdeluettelossa eri tavoin, eikä kirjoituksen perusteella voi vahvistaa, mihin ohjelmakauteen päästötieto tai kyselytulokset tarkalleen liittyvät. [1]

Kirjoittaja ehdottaa arjen liikkumisen lisäämistä pienin teoin, kuten hoitamalla osa kauppareissuista kävellen tai pyörällä, kulkemalla harrastuksiin jalan tai pyörällä tai vaihtamalla työmatka-autoilua kävelyyn, pyöräilyyn tai bussimatkaan. Hän huomauttaa, että 10 minuutin lisäys päivässä viitenä päivänä viikossa tuottaa yhteensä 50 minuuttia liikuntaa. [1]

Uutinen perustuu yhteen lähteeseen, Kuopion kaupungin blogikirjoitukseen. Siinä esitetyt tilastot ovat kirjoittajan välittämiä tutkimus- ja kyselytuloksia, eikä niitä ole tässä vahvistettu riippumattomasta lähteestä. [1]

Lähteet

1 uutislähde

  1. Kuopion kaupunki: Liikkuminen osaksi menevää arkea
    Lähteen päiväys:
  • Kuopion kaupunki: CC BY 4.0 · Muokattu ja tiivistetty.

Kuvan käyttöoikeudet

Arkistokuva artikkelin aiheesta. Photo by Lasse Keskinen on Wikimedia Commons · CC BY 4.0 · Kuvan lähde · Pedestrian and bicycle path near Savilahti Science Park (Kuopio, Finland) Aug 25, 2026.jpg. Tallennettu JPEG-muodossa; kuvan sisältöä ei muokattu.

Korjauskäytäntö