Kuntatalous heikkenee vuonna 2027, valtionosuudet pienenevät

Valtiovarainministeriön 21. syyskuuta 2026 julkaiseman syksyn Kuntatalousohjelman mukaan kuntien talousnäkymät heikkenevät ensi vuonna, mutta tilanteen odotetaan paranevan vuosikymmenen loppua kohti. Ohjelma syventää talousarviovalmistelun kuntataloutta koskevaa arviointia. [1] [2]

Yleinen taloustilanne on kohentunut, mutta kuntien menot pysyvät korkeina henkilöstökustannusten nousun, korkean työttömyyden ja runsaiden investointitarpeiden vuoksi. Kuntien väliset erot tulo- ja menokehityksessä ovat merkittäviä. [1] [2]

Pääministeri Orpon hallituksen päätösten yhteisvaikutuksen arvioidaan heikentävän kuntataloutta noin 150 miljoonalla eurolla vuonna 2027 verrattuna vuoteen 2026. Koko vaalikauden aikana tehtyjen päätösten nettovaikutus on kuitenkin vuonna 2027 arviolta noin 50 miljoonaa euroa kuntataloutta vahvistava. [1] [2]

Valtio osoittaa kunnille valtionapuja noin 5,8 miljardia euroa vuonna 2027, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2026. Valtionavuista noin 4,8 miljardia euroa muodostuu laskennallisista valtionosuuksista, noin 0,6 miljardia euroa verotulomenetysten korvauksista ja noin 0,4 miljardia euroa muista valtionavuista. [1] [2]

Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on vuonna 2027 noin 3,4 miljardia euroa, mikä on 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valtionosuuksia pienentävät erityisesti sote-uudistuksen siirtolaskelmiin liittyvät määräaikaiset vähennykset, hallituksen kasvutoimien rahoittamiseen liittyvä vähennys sekä kustannustenjaon tarkistus. [1] [2]

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuudet kunnille ovat vuonna 2027 noin 1,3 miljardia euroa eli saman verran kuin vuonna 2026. [1] [2]

Suomen talouden kasvun ennustetaan vahvistuvan lähivuosina, mutta kasvusta huolimatta julkinen talous säilyy heikkona. Kuntien tulot kasvavat menoja hitaammin erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvien vähennysten sekä sovittujen palkkaratkaisujen seurauksena. Kuntatalouden tilanne kohenee ennustejakson loppupuolella, kun osa määräaikaisista valtionosuusvähennyksistä päättyy ja menojen kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan. [1] [2]

Suurimmat taloudelliset haasteet kohdistuvat erityisesti alle 5 000 asukkaan kuntiin ja väestöä menettäviin kuntiin. Väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja korkeat palvelujen yksikkökustannukset vaikeuttavat talouden tasapainottamista, eikä talouskasvu poista näitä haasteita. Suurissa kaupungeissa merkittävät investointitarpeet lisäävät taloudellisia paineita. [1] [2]

Kuntatalousohjelma valmistellaan valtiovarainministeriön asettamassa sihteeristössä, jossa ovat mukana keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. [1] [2]

Kuntalehden samana päivänä julkaisema uutinen toistaa samat luvut ja kertoo niiden tulevan valtiovarainministeriön tiedotteesta. Se ei esitä asiasta omaa, riippumatonta selvitystä, joten luvut perustuvat yhden tahon, valtiovarainministeriön, arvioon. [1] [2]