Kotimaan vapaa-ajanmatkailu pysyi ennallaan elokuussa 2026
Tilastokeskuksen mukaan kotimaan vapaa-ajanmatkojen määrä ei muuttunut edellisvuodesta, kun ulkomaanmatkat kasvoivat hieman. Business Finlandin tietojen mukaan Suomeen saapui kesällä vähemmän ulkomaisia turisteja, mutta he viipyivät pidempään ja käyttivät enemmän rahaa.
Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin elokuussa 2026 noin 2,2 miljoonaa ja ulkomaan vapaa-ajanmatkoja noin 0,7 miljoonaa. Kotimaan matkojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, kun taas ulkomaanmatkojen määrä kasvoi hieman vuodesta aiemmin. Ulkomaanmatkoihin lasketaan mukaan sekä kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat että yöksi risteilevät ja päivämatkaajat. Lähde: Tilastokeskus, CC BY 4.0. [1]
Kotimaan vapaa-ajanmatkoista noin 1,5 miljoonaa sisälsi ilmaismajoituksen, mikä oli hieman vähemmän kuin elokuussa 2025. Maksullisen majoituksen sisältäneitä kotimaanmatkoja tehtiin 0,7 miljoonaa, eli reilun kymmenyksen enemmän kuin edellisvuonna. Vapaa-ajan yöpymisiä tilastoitiin kotimaassa 8,4 miljoonaa ja ulkomailla 3,7 miljoonaa. Lähde: Tilastokeskus, CC BY 4.0. [1]
Suomeen tehtiin kesä- ja elokuussa runsaat 1,3 miljoonaa matkaa 85 eri maasta, Business Finlandin torstaina julkaisemien tietojen mukaan. Matkamäärä oli 19 prosenttia pienempi kuin edelliskesänä, mutta matkailijoiden kokonaisrahankäyttö pysyi noin miljardissa eurossa. Vierailijat viipyivät keskimäärin neljä yötä aiemman kolmen sijaan ja käyttivät enemmän rahaa matkaa kohden. [2]
Lomamatkailijoiden rahankäyttö kasvoi 14 prosenttia, ja kulutus kohdistui erityisesti majoitukseen, ravintoloihin, liikkumiseen, elämyksiin ja ostoksiin. Suurimmat ulkomaiset lomamatkailijaryhmät tulivat Saksasta, Ruotsista ja Virosta, ja matkailijoiden tyytyväisyys Suomeen oli keskiarvolla 4,7 asteikolla 1–5. [2]
Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen sanoo Business Finlandin sivuilla, että matkamäärien laskuun vaikuttivat erityisesti muun kuin lomamatkailun väheneminen sekä Viron markkinan heikko kehitys. Myös kansainvälisten kongressien ja suurten tapahtumien vähäisempi määrä ja erilainen ajoittuminen edelliskesään verrattuna ovat Wakosen mukaan voineet vaikuttaa. Hän toteaa, että lähtömarkkinoiden välillä oli huomattavia eroja eikä matkailun vähenemistä voi selittää yhdellä tekijällä. [2]
Lähteet
2 uutislähdettä
- Tilastokeskus: CC BY 4.0 · Muokattu ja tiivistetty.
Kuvan käyttöoikeudet
Arkistokuva artikkelin aiheesta. Photo by Hala on Pexels · Pexels License · Kuvan lähde
