Huumekuolemat nousivat ennätykseen Suomessa vuonna 2025

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kuoli vuonna 2025 huumeisiin 333 ihmistä. Määrä on 86 suurempi kuin vuonna 2024 ja suurin koskaan tilastoitu. [1] [2] [3] [4]

Huumekuolemat lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 15–24-vuotiailla. Joka viides tässä ikäryhmässä kuollut menehtyi huumeisiin. [1] [2] [4]

Tilastokeskuksen mukaan huumeet ovat nuorilla keskeinen kuolemansyy, koska muihin syihin nuoria kuolee vähän. [1] [4]

Alle 25-vuotiaita kuoli huumeisiin 64, ja heistä neljä oli alaikäisiä. Luku on 24 suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta 27 pienempi kuin vuonna 2023, jolloin nuorten huumekuolemia oli ennätysmäärä. [1]

Eniten huumekuolemia oli 25–34-vuotiailla ja lähes yhtä paljon 35–44-vuotiailla. [1] [3] [4]

Ylen mukaan 25–34-vuotiaita kuoli 85, mikä on 12 enemmän kuin edellisvuonna. Samassa jutussa 35–44-vuotiaiden kuolemia kerrotaan olleen 83, mikä on ikäryhmän ennätys ja 19 enemmän kuin vuotta aiemmin. [4]

Naisia kuoli huumeisiin 94, eli 44 enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten huumekuolemia ei ole aiemmin tilastoitu näin paljon. [1] [4]

Miehiä kuoli 239, joten enemmistö kuolleista oli yhä miehiä. Miesten kuolemat lisääntyivät 42:lla, mutta naisten osuus kaikista huumekuolemista nousi 20 prosentista 28 prosenttiin. Miehiä kuoli enemmän vain vuonna 2023, jolloin luku oli 249. [1]

Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä laski 38 vuodesta 37 vuoteen. Miehet kuolivat naisia nuorempina: miesten mediaani-ikä oli 36 ja naisten 39 vuotta. [1]

Määrällisesti eniten huumekuolemia oli Helsingissä, 58. Seuraavina olivat Pirkanmaa (30), Varsinais-Suomi (28) ja Pohjois-Pohjanmaa (25). [1] [4]

Väkilukuun suhteutettuna kuolleisuus oli suurinta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella eli sote-palveluista vastaavalla alueella: 9,8 kuolemaa 100 000 asukasta kohden. Koko maan luku oli 5,9. [1] [3]

Päijät-Hämeen jälkeen suhteellisesti eniten huumekuolemia oli Satakunnassa (9,0), Kymenlaaksossa (8,9), Helsingissä (8,4) ja Keski-Uudellamaalla (7,7). Vähiten niitä oli Etelä-Pohjanmaalla. [1]

Edellisvuoteen verrattuna kuolemat lisääntyivät eniten Pohjois-Pohjanmaalla, 13:lla. Pohjois-Savossa ne vähenivät 18:sta 10:een. [1] [3]

Tapaturmaiset myrkytykset olivat yhä suurin ryhmä. Niihin kuoli 195 ihmistä, 55 enemmän kuin vuotta aiemmin. [1]

Pitkäaikaiseen huumeiden käyttöön tai riippuvuuteen liittyviä kuolemia oli 94, mikä on 31 enemmän kuin edellisvuonna. Niiden osuus kaikista huumekuolemista on noussut vuoden 2006 kolmesta prosentista 28 prosenttiin. Tapaturmaisten myrkytysten osuus on samaan aikaan laskenut lähes kolmesta neljänneksestä 59 prosenttiin. [1]

Huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkkeillä tehtiin 30 itsemurhaa, kaksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes kolme neljästä näistä oli naisia, vaikka kaikista itsemurhan tehneistä lähes kolme neljännestä on miehiä. [1]

Suurin osa kuolemista liittyi sekakäyttöön, jossa mukana oli usein myös esimerkiksi alkoholia tai psyykenlääkkeitä. Tapaturmaisissa ja tahallisuudeltaan epäselvissä myrkytyksissä kuolemaan eniten vaikuttanut aine oli useimmiten synteettinen opioidi. [1] [2]

Yleisin yksittäinen aine oli edelleen buprenorfiini, mutta synteettisiin opioideihin kuuluvat muuntohuumeet ovat yleistyneet. Piristeiden, kuten amfetamiinin, ekstaasin ja alfa-PVP:n, osuus kuolemaan eniten vaikuttaneena aineena on kymmenessä vuodessa noussut 8 prosentista 15 prosenttiin. [1]

Lähde: Tilastokeskus (CC BY 4.0). [1]