Euroalueen pankit tiukensivat yritysten lainaehtoja

Euroalueen pankit tiukensivat heinä–syyskuussa yrityksille myönnettävien lainojen luotonantoperusteita. Tämä selviää Euroopan keskuspankin (EKP) tiistaina julkaisemasta lokakuun luotonantokyselystä. Yritysluotoissa nettoluku oli 9 prosenttia ja kuluttajaluotoissa 14 prosenttia. Asuntolainojen luotonantoperusteet pysyivät ennallaan, nettoluku 0 prosenttia. [1] [3]

Luotonantoperusteilla tarkoitetaan pankkien sisäisiä ohjeita ja ehtoja lainojen hyväksymiselle. Nettoluku kertoo, kuinka paljon suurempi osa pankeista ilmoitti tiukentaneensa kuin keventäneensä perusteitaan. Lainojen kysynnässä nettoluku on vastaavasti kysynnän kasvaneen ilmoittaneiden ja vähentyneen ilmoittaneiden pankkien osuuksien erotus. [1]

Yrityslainojen tiukennus oli suurempi kuin pankit olivat edellisellä kyselykierroksella odottaneet, jolloin odotus oli 5 prosenttia. Kyselyn mukaan tiukennusten pääsyinä olivat edelleen pankkien kiristyneet riskinäkemykset ja heikentynyt riskinsietokyky. Osa pankeista mainitsi paineina geopoliittisen epävarmuuden ja energiatilanteen. [1]

Myös lainasopimuksiin kirjatut todelliset ehdot tiukentuivat kaikissa lainatyypeissä, pääasiassa korkojen nousun vuoksi. Hylättyjen lainahakemusten osuus kasvoi kaikissa lainaajaryhmissä. Eniten se kasvoi kuluttajaluotoissa. [1]

Asuntolainojen kysyntä laski heinä–syyskuussa nettolukuna 27 prosenttia. Huhti–kesäkuussa lasku oli 15 prosenttia, ja pankit olivat odottaneet 12 prosentin laskua. [1] [3]

EKP:n mukaan asuntolainojen kysyntää painoivat eniten korkojen nousu, heikentynyt kuluttajien luottamus ja asuntomarkkinoiden synkentyneet näkymät. Keskuspankin mukaan lasku on silti selvästi pienempi kuin edellisen koronnostokauden huippu. [1]

Yrityslainojen kysynnän nettoluku oli -6 prosenttia, vaikka pankit olivat odottaneet kysynnän kasvavan nettolukuna 4 prosenttia. Huhti–kesäkuussa kysynnän nettoluku oli 3 prosenttia. Kysyntää painoi etenkin yleinen korkotaso. Varastojen ja käyttöpääoman rahoitustarve puolestaan lisäsi sitä. [1]

Kyselyssä kysyttiin myös tekoälystä. Useat pankit odottavat lainakysynnän kasvavan asteittain mutta pysyvästi digitaalisen infrastruktuurin, erityisesti datakeskusten, rahoittamiseksi. Pankkien mukaan tekoälyyn liittyvä luotonanto kohdistuu todennäköisemmin infrastruktuurin tarjoajiin kuin ohjelmistokehittäjiin. Useimmilla pankeilla ei vielä ole omia määrällisiä kriteerejä tällaisten lainojen arviointiin. [1]

Loka–joulukuussa pankit odottavat asuntolainojen kysynnän laskevan edelleen jyrkemmin, nettoluku -36 prosenttia. Yrityslainojen kysynnän ne arvioivat pysyvän suurin piirtein ennallaan, nettoluku -1 prosenttia. [1] [3]

EKP:n mukaan pankit odottavat myös kuluttajaluottojen kysynnän laskevan loppuvuonna, nettoluku -14 prosenttia. Lisäksi ne arvioivat tiukentavansa luotonantoperusteita edelleen yrityslainoissa ja selvästi sekä asuntolainoissa että kuluttajaluotoissa. [1]

Pankkien oma varainhankinta vaikeutui. Talletusrahoituksen saatavuus heikkeni eniten sitten tilastosarjan alun vuonna 2011, vaikka heikkeneminen oli EKP:n mukaan yhä maltillista. Pankit odottavat rahoituksen saatavuuden heikkenevän kaikista lähteistä seuraavien kolmen kuukauden aikana. [1]

Kyselyyn vastasi 159 pankkia, ja vastausprosentti oli 100. Kysely tehtiin 21. syyskuuta–6. lokakuuta 2026. [1]

Securities.io kertoo päivää aiemmin julkaistusta EKP:n erillisestä yrityskyselystä, joka käsittelee yritysten rahoituksen saatavuutta. Sen mukaan nettona 46 prosenttia yrityksistä ilmoitti pankkilainojen korkojen nousseen heinä–syyskuussa, kun edellisellä neljänneksellä osuus oli 42 prosenttia. Nettona 5 prosenttia yrityksistä raportoi pankkilainojen saatavuuden heikentyneen. [2]

El7.ai:n mukaan EKP:n seuraava korkopäätös julkaistaan 29. lokakuuta, ja pääjohtaja Christine Lagarde pitää samana päivänä tiedotustilaisuuden. [3]