EU-maat nostivat Itämeren silakka- ja kilohailikiintiöitä

Pohjanlahden silakkaa saa ensi vuonna kalastaa 12 prosenttia ja Itämeren pääaltaan silakkaa 71 prosenttia enemmän kuin tänä vuonna, mutta korotukset jäivät alle Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin tieteellisen neuvon. Lohen ja turskan kiintiöt pysyvät ennallaan.

AI-generoitu kuva: Useita harmaita kalalaatikoita täynnä pieniä hopeisia kaloja kalastusaluksen märällä kannella, taustalla harmaa meri ja pilvinen taivas.
AI-generoitu kuva. Ei valokuva tapahtumasta.

EU-maiden kalastusministerit sopivat maanantaina 26. lokakuuta Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2027. Pohjanlahden silakan kiintiö kasvaa 12 prosenttia, Itämeren pääaltaan silakan 71 prosenttia ja kilohailin 44 prosenttia tämänvuotisesta. [1] [2] [3]

Ylen mukaan ministerit kokoontuivat Luxemburgissa. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). [2]

Koko EU:n suurin sallittu saalis on ensi vuonna Pohjanlahden silakalle 62 500 tonnia, pääaltaan silakalle 165 228 tonnia ja kilohailille 291 590 tonnia. Suomen osuus näistä on 51 241, 36 234 ja 15 057 tonnia. Yhteensä Suomen silakka- ja kilohailikiintiöt nousevat yli 100 000 tonniin. [1] [3]

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tieteellinen neuvo olisi sallinut vielä suuremmat silakkakiintiöt. Ministeriö perustelee maltillisempaa ratkaisua kalastuselinkeinon toimintaedellytyksillä ja kalakantojen vahvistumisella. [1]

Kalastajan Kanavan mukaan Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES arvioi Pohjanlahden silakan saaliiksi 80 767–90 391 tonnia ja pääaltaan silakan saaliiksi 211 363–324 914 tonnia. Kilohailin kiintiö nousi julkaisun mukaan tieteellisen neuvon mukaisesti. [3]

Ministerit menivät myös Euroopan komission esitystä pidemmälle. Kalastajan Kanavan mukaan komissio esitti elokuussa Pohjanlahden silakalle vain kolmen prosentin ja pääaltaan silakalle 49 prosentin korotusta. [3]

Ministeriön tiedotteen mukaan ICES arvioi Itämeren silakka- ja kilohailikantojen elpyneen vahvasti, ja tämä näkyy nyt kasvavina kalastusmahdollisuuksina. Essayah pitää ratkaisua tässä neuvottelutilanteessa parhaana mahdollisena kokonaisratkaisuna Suomen tavoitteiden kannalta. [1]

Pohjanlahden lohikiintiö säilyy vuoden 2026 poikkeuksellisen alhaisella tasolla, koska lohesta ei ole annettu uutta tieteellistä neuvoa. Ministeriön mukaan lohikantojen tila on parantunut merkittävästi, ja Suomi pyrkii kasvattamaan omaa lohikiintiötään vuodelle 2027 kiintiövaihdoilla muiden maiden kanssa. [1]

Turskaa saa edelleen pyytää vain sivusaaliina. Itäisen turskan kiintiö pysyy 430 tonnissa, josta Suomen osuus on 8 tonnia. [1] [3]

Kalastajan Kanavan mukaan komissio olisi leikannut läntisen turskan sivusaalista 88 prosenttia, itäisen turskan 51 prosenttia ja läntisen silakan 45 prosenttia. Neuvosto jätti ne kuitenkin tämän vuoden tasolle. [3]

Julkaisun mukaan myös useat kalastusrajoitukset jatkuvat ennallaan. Pääaltaan silakan kolmen kuukauden kalastuskielto kutuaikana jatkuu, ja lohen vapaa-ajankalastus on sallittu vain istutetulle lohelle. Turskan vapaa-ajankalastus on edelleen kielletty koko Itämerellä. [3]

Ruotsissa ympäristöjärjestöt, poliitikot ja osa kalastajista ovat Kalastajan Kanavan mukaan toivoneet pienempiä kiintiöitä. Niiden mukaan useat silakkakannat ovat yhä alle EU:n Itämeren hoitosuunnitelman raja-arvojen. WWF Ruotsi vaati Pohjanlahden silakan kiintiöksi enintään 45 544 tonnia. [3]

Ruotsalaisreaktioita itse päätökseen ei julkaisun mukaan ollut vielä julkaistu. Ruotsi oli viime vuonna ainoa maa, joka äänesti kiintiöpäätöstä vastaan. [3]

Lähteet

3 uutislähdettä

  1. Valtioneuvoston kanslia: Neuvosto päätti ensi vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä
    Lähteen päiväys:
  2. yle.fi: EU-maat pääsivät sopuun Itämeren ensi vuoden ...
    Lähteen päiväys:
  3. kalastajankanava.fi: Suosituksista huolimatta silakkakiintiöt nousevat reilusti
    Lähteen päiväys:

Kuvan käyttöoikeudet

AI-kuvitus · AI-kuvien käyttöehdot

Korjauskäytäntö