Hallitus kaavailee 2 400 euron hehtaaritukea turvealueiden metsitykseen – vettämisen pelätään jäävän sivuun

Hallitus valmistelee määräaikaista metsitystukea, jota voisi saada entisten turpeennostoalueiden ja paksuturpeisten turvepeltojen muuttamiseen metsäksi. Esitystä perustellaan ilmastosyillä ja metsien kasvun lisäämisellä, mutta lausuntokierroksella on varoitettu, että tuki voi syrjäyttää alueiden vettämisen, joka olisi monissa kohteissa parempi ratkaisu ilmastolle ja luonnolle.

Tukien välillä on suuri ero

Esitetty metsitystuki olisi 2 400 euroa hehtaarilta, ja sitä voisivat saada myös yksityishenkilöt. Turvetuotantoalueen ennallistamiseen on puolestaan mahdollista hakea EU-tukea 300–500 euroa hehtaarilta, mutta yksityishenkilöt eivät kuulu sen piiriin. Metsittämisestä voi myöhemmin saada myös puutuloja. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn aikana.

Vettämisessä vedenpinta nostetaan lähelle maanpintaa esimerkiksi tukkimalla ojia. Tavoitteena on palauttaa entisiä tuotantoalueita kosteikoiksi ja soiksi. Esitysluonnoksessakin todetaan, että vettäminen olisi usein ilmastopäästöjen kannalta paras ratkaisu. Luonnoksessa tunnistetaan myös metsittämiseen liittyvä vesistöpäästöjen riski.

Metsityksen mahdollisista haitoista ovat lausuntokierroksella huomauttaneet muun muassa ympäristöjärjestöt, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Luontopaneeli, Luonnonvarakeskus, osa elinvoimakeskuksista ja ympäristöministeriö. Kritiikin ydin on, että metsitystuki voi ohjata maanomistajia pois vettämisestä.

Molemmilla vaihtoehdoilla on ilmastohyötyjä

GTK:n erikoistutkija Liisa Maanavilja pitää metsittämistä monissa tapauksissa perusteltuna tapana käyttää entistä turpeennostoaluetta. Hänen mukaansa ongelma syntyy, jos metsitys korvaa vettämisen. Nykytiedon perusteella molemmat vaihtoehdot voivat olla ilmaston kannalta hyviä, mutta satojen vuosien aikajänteellä vettäminen on parempi.

Ratkaisulla on vaikutuksia myös yksittäistä kiinteistöä laajemmalle. Turvetuotantoalueilla on tavallisesti useita omistajia, ja yhden maanomistajan päätös metsittää oma alueensa voi Maanaviljan mukaan vaikeuttaa ympäröivien alueiden ennallistamista. Luonnon monimuotoisuuden vuoksi osa alueista pitäisi hänen mukaansa palauttaa kosteikoiksi ja soiksi.

Valinnalla on merkitystä myös Suomen EU-velvoitteille. Suomi on sitoutunut ennallistamisasetukseen ja ennallistamaan merkittävän määrän turvemaita. Tukimallin keskeiseksi kysymykseksi jää, ohjaako se kohteet tarkoituksenmukaisimpaan jatkokäyttöön vai tekeekö se metsittämisestä vettämistä houkuttelevamman vaihtoehdon.