Suomen talous elpyy, mutta kasvu näkyy kuluttajien arjessa viiveellä
Suomen talous on alkanut elpyä pitkän laskusuhdanteen jälkeen, mutta kasvun vaikutukset eivät vielä näy tasaisesti kotitalouksien arjessa. Bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, ja vauhtia toivat etenkin vienti sekä kaupan ja palveluiden myönteinen kehitys.
Vienti vetää kasvua
Vienti kasvoi toisella vuosineljänneksellä 5,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Tavaravientiä nosti huomattavasti kesäkuun lopulla toimitettu suuri risteilyalus. Myös kaupan ja palveluiden kehitys oli myönteistä, vaikka kotimainen kysyntä on elpynyt vasta jonkin verran.
Tilastokeskuksen 0,4 prosentin kasvuluku jäi kevään 0,9 prosentin ennakkotietoa heikommaksi. OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela arvioi silti, että koko vuodesta on tulossa maan viime vuosien kehitykseen nähden hyvä. OP Pohjola ennustaa koko vuoden kasvuksi kaksi prosenttia.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää noin kahden prosentin kasvua realistisena, vaikka toinen vuosineljännes jäi odotettua vaisummaksi. Molempien ekonomistien koko vuoden arviot asettuvat siten samaan suuruusluokkaan. Julkisten hankintojen merkittävä lasku puolestaan liittyi alkuvuonna tehtyihin hävittäjähankintoihin.
Hyödyt leviävät talouteen asteittain
Kasvu tuntuu tässä vaiheessa selvimmin vientiyrityksissä työskentelevien näkymissä. Kortelan mukaan vaikutukset leviävät kotitalouksiin laajemmin vasta, kun kasvu siirtyy palvelualoille ja muualle talouteen. Siksi vientivetoinen kasvu ei vielä tarkoita, että jokaisen palkansaajan tai kuluttajan tilanne olisi kohentunut yhtä nopeasti. Kasvun odotetaan näkyvän pian myös työllisyydessä.
Kotitalouksien tilanteessa on jo yksi vahva tekijä: palkat ovat nousseet vuodesta 2020 lähtien 19 prosenttia. Kortela painottaa tulokehityksen olleen vahvaa etenkin niillä, joiden työpaikka on säilynyt. Kulutusta on silti hillinnyt korkea säästämisaste.
Tuoreiden mittareiden perusteella kuluttajien luottamus saavutti elokuussa pitkän ajan keskiarvon. Jos varovaisuus vähenee ja säästöjä alkaa siirtyä kulutukseen, kotimainen kysyntä voi vahvistua. Tähän asti talouden piristyminen on nojannut ennen kaikkea vientiin, joten käänne näkyy kuluttajien arjessa vähitellen eikä kaikille samaan aikaan.
Jatka aiheesta Talous.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
