Rahastolainsäädäntö oli Finanssiala ry:n yleisin lobbausaihe alkuvuonna 2026

Finanssiala ry tapasi avoimuusrekisteriin tekemänsä ilmoituksen mukaan poliittisia päättäjiä 58 eri aiheesta vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Eniten yhteydenpitoa oli rahastolainsäädännön kehittämisestä, mutta keskusteluissa korostuivat myös kansankapitalismi, yritysrahoitus, vastasyntyneiden säästöstartti ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi.
Rahastolainsäädäntö yleisin aihe
Rahastolainsäädännön kehittämistä käsiteltiin 43 päättäjän kanssa. Toiseksi yleisin aihe oli kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen, josta järjestö keskusteli 40 päättäjän kanssa. Yritysrahoituksen saatavuus, vastasyntyneiden säästöstartti ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi jakoivat kolmannen sijan: kutakin aihetta käsiteltiin 29 päättäjän kanssa. Rahastolainsäädäntöä käsiteltiin siten kolmen päättäjän kanssa enemmän kuin kansankapitalismia ja 14 päättäjän kanssa enemmän kuin kutakin kolmanneksi sijoittunutta aihetta.
Järjestön mukaan suurin osa yhteydenpidosta oli tapaamisia. Ilmoitetut luvut kuvaavat sitä, kuinka monen päättäjän kanssa kustakin aiheesta keskusteltiin. Ne eivät sellaisinaan kerro tapaamisten kokonaismäärää eivätkä vaikuttamistyön tuloksia.
Järjestö perustelee tavoitteitaan talouskasvulla
Finanssiala ry:n vaikuttamistyöstä vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula liittää järjestön tavoitteet talouskasvuun ja vaurastumiseen. Hänen mukaansa rahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen lisäisi Suomessa investointeja, verotuloja ja työpaikkoja. Sääntelyä tarkistamalla voitaisiin hänen mukaansa parantaa yritysrahoituksen saatavuutta, kun taas kansankapitalismi ja säästöstartti toisivat säästämisen ja sijoittamisen useampien ulottuville. Kyse on Finanssiala ry:n esittämistä arvioista ja tavoitteista. Yli-Huttula arvioi myös, että yritysrahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti hyvä, vaikka sääntelyn tarkistamisella sitä voitaisiin edelleen parantaa.
Lobbaamisesta ilmoitetaan kahdesti vuodessa
Avoimuusrekisterilaki tuli voimaan vuoden 2024 alussa ja velvoittaa lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan lobbauksestaan kahdesti vuodessa. Tarkasteltu raportointijakso ulottuu 1. tammikuuta–30. kesäkuuta 2026. Rekisterin verkkopalvelussa voi tarkastella sekä vaikuttamisen aiheita että yhteydenpidon kohteena olleita poliittisia päättäjiä.
Hyvää edunvalvontatapaa koskevien suositusten mukaan lobbaajien on tuotava tavoitteensa ja pyrkimyksensä avoimesti esiin. Finanssiala ry kertoo kirjaavansa käsittelemänsä aiheet rekisteriin selkeästi ja siten, että tavoiteltu päämäärä käy ilmi.
Yli-Huttula korostaa lobbauksen avoimuutta ja eettisyyttä. Hänen mukaansa avoimuus on ollut järjestön vaikuttamistyön lähtökohta jo pitkään. Yli-Huttula toimii avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Jatka aiheesta Talous.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.