Kuluttajien luottamus vahvistui elokuussa

Kuluttajien luottamus koheni elokuussa lähes pitkän ajan keskitasolle, kertoo Tilastokeskus. Luottamusindikaattorin saldoluku oli –3,0, kun pitkän ajan keskiarvo on –2,9. Samalla elinkeinoelämän talousluottamus jatkoi paranemistaan, vaikka toimialojen kehityksessä oli eroja ja kuluttajien omaan työllisyyteen liittyvä epävarmuus pysyi vahvana.

Talousnäkymät kohenivat epävarmuuden jatkuessa

Kuluttajien näkemykset oman taloutensa nykytilasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua paranivat hieman. Odotukset oman talouden tulevasta kehityksestä pysyivät sen sijaan ennallaan. Arviot yleisestä työttömyyskehityksestä kohenivat, mutta omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä suureksi. Elokuun luottamustutkimukseen vastasi noin 1 110 Suomessa asuvaa henkilöä.

Heinäkuun tiedot antavat elokuun tulokselle taustaa. Tuolloin 27 prosenttia kuluttajista uskoi Suomen talouden kohenevan vuoden kuluessa, kun vuotta aiemmin osuus oli 21 prosenttia. Nykyistä taloustilannetta piti vuotta aiempaa heikompana 53 prosenttia vastaajista; vuotta aiemmin näin arvioi 59 prosenttia. Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo liitti kuluttajien varovaisuuden yleiseen epävarmuuteen sekä synkkänä ja sekavana näyttäytyneeseen taloudelliseen ja poliittiseen ilmapiiriin. Luottamus tulevaan oli silti vahvistunut vuotta aiemmasta.

Heinäkuussa luottamus vaihteli selvästi alueittain ja sukupuolten välillä. Pääkaupunkiseudulla indikaattorin saldoluku oli –1,2 ja Pohjois-Suomessa –10,6. Naisten saldoluku oli –9,4 ja miesten –1,3. Arviot omasta taloudesta olivat lähes ennallaan vuotta aiempaan verrattuna: 26 prosenttia piti talouttaan heikompana ja 23 prosenttia parempana kuin vuotta aikaisemmin.

Kulutusaikeet jäivät samaan aikaan vaisuiksi. Kestotavaroihin aiottu rahankäyttö väheni muutamalla prosenttiyksiköllä sekä edelliskuusta että vuotta aiemmasta, ja asunnon ostoa suunnitteli 11 prosenttia. Viidesosa odotti työttömyyden vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana, mutta puolet arvioi sen lisääntyvän. Työllisistä vain seitsemän prosenttia koki oman työttömyys- tai lomautusuhkansa pienentyneen, kun 26 prosenttia arvioi riskin kasvaneen. Kangassalon mukaan kulutusaikeiden ja asunnonostohalujen elpyminen edellyttäisi tunnelmien kirkastumista, työmarkkinatilanteen paranemista, korkojen laskua ja polttoaineiden hintakehityksen rauhoittumista.

Kaupan ja palveluiden luottamus vahvistui

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan yritysten talousluottamus parani elokuussa selvimmin vähittäiskaupassa ja palveluissa. Molempien alojen luottamus oli EU-maiden keskitasoa vahvempaa, ja yritysten odotukset työllisyydestä olivat kääntyneet hieman paremmiksi. Teollisuuden luottamus pysyi suunnilleen edellisen kuukauden tasolla. Rakentamisessa luottamus heikkeni hieman edelliskuusta, mutta säilyi alan pitkän aikavälin keskiarvotasolla.