Työterveyshuollon kustannukset nousivat 1 277 miljoonaan euroon – työntekijää kohti kului 612 euroa

Työnantajien järjestämän työterveyshuollon kustannukset nousivat vuonna 2024 yhteensä 1 277 miljoonaan euroon, käy ilmi Kelan työterveyshuoltotilastosta. Kasvua edellisvuodesta kertyi 12,2 prosenttia, ja työterveyshuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti kustannus oli keskimäärin 612 euroa.

Kuluista 656 miljoonaa euroa kohdistui ehkäisevään työterveyshuoltoon. Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon osuus oli 621 miljoonaa euroa. Kustannukset jakautuivat siten melko tasaisesti kahden kokonaisuuden kesken. Kelan erikoistutkija Timo Hujasen mukaan kustannusten kasvuvauhti kuitenkin hidastui edellisvuodesta.

Korvausten kasvu jäi kulujen nousua hitaammaksi

Kela maksoi työnantajille työterveyshuollon korvauksia 500 miljoonaa euroa, mikä oli 6,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Työntekijää kohti korvaus oli keskimäärin 240 euroa. Hujasen mukaan korvausten kasvu on hidastunut ja työterveyshuollon rahoitusvastuu on yhä enemmän työnantajilla.

Kokonaiskustannusten ja korvausten kasvuluvut kuvaavat eri asioita: kulut kasvoivat 12,2 prosenttia, kun Kelan maksamat korvaukset lisääntyivät 6,2 prosenttia. Keskimääräinen 240 euron korvaus jäi selvästi alle 612 euron keskimääräisen kustannuksen. Korvausten kasvu jäi näin kokonaiskulujen kasvua hitaammaksi.

Kelan mukaan työnantajien järjestämän työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2024 hieman alle 2,1 miljoonaa ihmistä. Työterveyshuollon piiriin kuului 92 prosenttia palkansaajista, joten kustannuskehitys koskee valtaosaa palkansaajista.

Taustalla useita mahdollisia syitä

Hujanen arvioi, että kustannusten kasvun hidastumista voivat selittää työnantajien tekemät rajaukset sairaanhoitoon, ehkäisevien palvelujen painottaminen, inflaation tasaantuminen sekä etä- ja digipalvelujen käytön lisääntyminen. Kyse on mahdollisista selityksistä, ei tilastossa vahvistetusta yhdestä syystä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää kehitystä huolestuttavana. Hänen mukaansa kustannusten nousu työntekijää kohti näyttää jopa kiihtyvän, ja nykyiseen työterveysjärjestelmään pitäisi löytää ratkaisu. Pentikäinen nostaa erityisesti esiin pienten työnantajien aseman, sairausajan palkanmaksun sekä sairauspoissaoloista yrityksille ja yrittäjille aiheutuvat kustannukset. Hän katsoo seuraavan hallituksen tehtäväksi puuttua tilanteeseen ja helpottaa erityisesti pienten työnantajien asemaa.