Näkökulma: Naisleijonien alamäki jatkuu – Tero Lehterä ei ole löytänyt käännettä

Naisleijonien suunta ei ole kääntynyt Tero Lehterän aloitettua toisen kautensa päävalmentajana. Sveitsin EHT-turnaus alkoi voitolla Tšekistä, mutta tappiot Ruotsille ja Sveitsille vahvistivat kuvaa joukkueesta, joka on vajonnut Euroopan vakiokolmosen asemasta haastajien keskikastiin. Tulokset jatkavat jo viime kaudella nähtyä kehitystä. Yksittäinen voitto ei muuttanut kokonaiskuvaa.
Vuoden 2019 huumasta on tultu kauas
Kontrasti vuoden 2019 kotikisoihin on jyrkkä. Suomi oli silloin muutaman minuutin ajan kiinni maailmanmestaruudessa, kunnes hylätty maali jätti joukkueen katkeralle hopealle. Turnauksen synnyttämä innostus nosti odotuksia siitä, että Suomi voisi nousta haastamaan naiskiekon kahta suurmaata, Yhdysvaltoja ja Kanadaa, entistä säännöllisemmin. Nais- ja tyttökiekon noste oli huomattava, ja tulevaisuuteen katsottiin luottavaisesti.
Vuonna 2026 asetelma näyttää päinvastaiselta. Milano–Cortinan olympialaiset osoittivat jo talvella, ettei Suomi enää erotu muista Euroopan joukkueista edukseen. Tuoreen EHT-turnauksen kaksi tappiota sopivat samaan pidempään jatkuneeseen linjaan. Siksi kyse ei ole vain yhdestä heikosta turnauksesta vaan asemasta, jonka palauttaminen vaatii selvää muutosta.
Lehterän valmennus ei ole tuonut vakautta
Lehterä aloitti Naisleijonien päävalmentajana viime vuonna. Hän kuvasi itseään vaativaksi, reiluksi ja rehelliseksi valmentajaksi, mutta myönsi samalla seuranneensa naiskiekkoa aiemmin vain vähän. Alku oli lupaava, mutta koko kaudesta muodostui pettymys. Toisen kauden alussa joukkueen kehityssuunta on edelleen väärä.
Talven olympialaisten aikana huomio siirtyi pelistä myös Lehterän puheisiin. Hänen kommenttinsa pelaajien TikTok-videoiden tekemisestä kuulostivat monien korvissa vähätteleviltä, ja vitsailu kriisin keskellä loi vaikutelman välinpitämättömyydestä. Valmentajan tarkoittama pilke silmäkulmassa ei välittynyt kaikille. Samaan aikaan joukkueen peli jäi otsikoissa taka-alalle.
Kisojen jälkeen Lehterä korosti taito- ja laukaisuharjoittelun merkitystä sekä pelaajien omaa vastuuta. Huomio osuu todelliseen ongelmaan: Naisleijonat on tehnyt yhdeksässä viime ottelussaan vain yhdeksän maalia ja jäänyt kuudesti ilman osumaa, viimeksi Ruotsia vastaan. Ottelusarjaan sisältyvät myös olympialaiset. Harjoittelun painotus on perusteltu, mutta päävalmentajan arvioinnissa ratkaisee lopulta se, näkyykö vaatimustaso joukkueen pelaamisessa ja tuloksissa.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.