Gironden jättipalon taustalla on lähes 170 vuotta vanha metsäpäätös

Ranskan lounaisosassa Bordeaux’n lähistöllä heinäkuun lopulla riehuneen Gironden metsäpalon poikkeuksellinen voima syntyi pitkän kehityksen tuloksena. Vuonna 1857 aloitettu soiden kuivatus ja laaja merimäntyjen istutus loivat helposti syttyvän metsärakenteen, jonka riskejä puista kertyvä palava karike ja ilmaston lämpeneminen ovat edelleen kasvattaneet.

Soista syntyi teollinen mäntymetsä

Ranskan lounaisrannikon kosteikot olivat 1700-luvulla niin vetisiä, että paimenet kulkivat niiden poikki talvisin puujaloilla. Napoleon III:n vuonna 1857 antama määräys velvoitti maanomistajat kuivattamaan suot ja istuttamaan alueelle merimäntyä. Vetisestä maisemasta muodostui näin Euroopan suurin ihmisen rakentama metsä.

Landesin metsästä tuli samalla alueellisen talouden moottori. Puutavaraan nojaava elinkeino työllistää 30 000 ihmistä, joten metsä on paikallisille sekä toimeentulon lähde että huomattava paloriski.

Pihka, neulaset ja kävyt levittävät tulta

Männyt muodostavat noin 90 prosenttia Landesin puustosta. Niiden pihka palaa bensiinin tavoin, ja maahan varisseet neulaset tekevät metsänpohjasta helposti syttyvän. Tuulen lennättämät kävyt voivat levittää paloa kasvillisuuden katkosten yli alueille, joiden pitäisi hidastaa liekkien etenemistä.

Lehtipuiden monimuotoisuus hillitsisi kuivumista, sillä ne pidättävät enemmän kosteutta ja niiden varjostavat latvukset suojaavat aluskasvillisuutta kuivumiselta. Ilman tätä vaihtelua tiheä mäntymetsä voi syttyessään palaa erittäin rajusti.

Savu ulottui 200 kilometrin päähän

Bordeaux’n ulkopuolella riehunut palo oli Ranskan suurin lähes 80 vuoteen. Tämän kesän paloissa on palanut Ranskassa suurempi maa-ala kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa, ja kodeistaan on joutunut lähtemään enemmän ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Tutkijat epäilevät Gironden palon synnyttäneen myös Ranskan ensimmäisen palomyrskyyn liittyneen ukkospilven.

Palon savu kulkeutui Limogesiin noin 200 kilometrin päähän. Kaupunki peittyi myrkylliseen pölyyn, jota sen asukkaat hengittivät enemmän kuin Delhin asukkaat kaupungin viime vuoden pahimpana savusumupäivänä.

Landesin metsärakenteen vaarat nähtiin jo vuonna 1949, kun sahalla alkanut palo tuhosi 50 000 hehtaaria ja surmasi 82 ihmistä. Valtaosa kuolleista oli sammutukseen kiirehtineitä vapaaehtoisia. Paloa pidetään yhä Euroopan historian eniten kuolonuhreja vaatineena maastopalona.