Risto Murto varoittaa sopeutusten ajoituksen voivan jarruttaa talouskasvua

Suomen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin kahden prosentin vauhtia, mutta Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoittaa sopeutusten ajoituksen voivan heikentää kasvua. Hänen mukaansa politiikan ja talouden rytmit eivät välttämättä kohtaa, sillä vaalikauden rakenne voi siirtää päätöksiä talouden kannalta huonoihin ajankohtiin.

Murron mukaan sopeutuksia pitäisi tehdä talouden kasvaessa, kun taas laskusuhdanteessa taloutta olisi perusteltua elvyttää. Hän arvioi, että Suomessa sopeuttamista on tehty juuri ennen kasvun vauhdittumista ja lisää toimia saatetaan ajoittaa nopeimman kasvuvaiheen jälkeiseen aikaan. Koska sopeutustarve on suuri, toimilla on hänen mukaansa väistämättä myös kielteisiä kasvuvaikutuksia.

– Valitettavasti sopeutustoimien vaikutukset ovat lähtökohtaisesti negatiivisia, Murto sanoo.

Vaalikausi kaventaa päätösten aikaikkunaa

Vaalikauden aikataulu vaikeuttaa Murron mukaan oikea-aikaista päätöksentekoa. Hänen arvionsa mukaan hallitusohjelma valmistuu vasta kesällä, joten uuden hallituksen ensimmäisenä vuonna sopeutustoimia ei juuri ehditä tehdä. Varsinaiset päätökset voisivat siten painottua kahdelle seuraavalle vuodelle, ennen kuin neljäs vuosi kuluu jo seuraaviin vaaleihin valmistautumiseen.

Murto johti pääministeri Petteri Orpon pyynnöstä työryhmää, joka pohti keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi. Hänen keskeinen viestinsä on, että leikkauksia ei pitäisi joutua tekemään laskusuhdanteessa, koska silloin ne leikkaavat kasvua erityisen paljon. Noususuhdanne olisi sopeutuksille parempi ajankohta.

Varman sijoitusten arvo ylitti 70 miljardia

Varman omissa sijoituksissa alkuvuosi oli vahva. Työeläkeyhtiön sijoitusten arvo ylitti kesäkuun lopussa 70 miljardia euroa, kun vuoden alussa arvo oli 68,3 miljardia euroa. Yhtiön osakesijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 8,0 prosenttia, kun viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla tuotto jäi 1,0 prosenttiin.

Vuodesta 2009 lähtien Varman sijoitusten tuotto on ollut 210 prosenttia, yhteensä yli 51 miljardia euroa. Alkuvuoden kehitystä tuki maailman pörssien pitkään jatkunut nousu. Erityisesti tekoäly- ja siruyhtiöihin tehdyt investoinnit kannattelivat taloutta ja veivät osakemarkkinoita ylöspäin vuoden toisella neljänneksellä Hormuzin kriisistä huolimatta. Puolivuotistulos kuvaa aikaa ennen heinäkuun alussa voimaan tullutta eläkeuudistusta.