Poliisin voimankäyttötapauksia käsitellään myös Polamkin opetuksessa

Poliisin viimeaikaiset voimankäyttötilanteet herättävät keskustelua Poliisiammattikorkeakoulussa, jossa julkisuuteen nousseita tapauksia voidaan ottaa käsiteltäviksi oppitunneilla. Opiskelijakunnan puheenjohtaja Sini Strömberg pitää avointa keskustelua poliisin toiminnasta tärkeänä, mutta muistuttaa, etteivät opiskelijat tunne tapausten taustoja sen paremmin kuin muutkaan kansalaiset.

Julkiset tapaukset osaksi opetuskeskustelua

Viime aikoina julkisuutta ovat saaneet kolme voimankäyttötilannetta. Tuusulassa poliisi kiilasi takaa-ajossa mopoilijan tieltä, ja Tampereella poliisi osoitti aseella miestä, joka avasi käynnissä olleen siviilipoliisiauton oven. Espoossa kehitysvammainen mies kuoli sen jälkeen, kun poliisi oli käyttänyt häneen etälamautinta. Tuusulan ja Tampereen tapauksissa poliiseja epäillään rikoksesta, ja heidät on siirretty toisiin tehtäviin.

Strömbergin mukaan tosielämän tapahtumien arviointi poliisikoulutuksen oppien varassa on opiskelijoille hyödyllistä. Julkisuuteen nousevia tapauksia voidaan käsitellä oppitunneilla, ja opiskelijat pohtivat niitä koulutuksensa sekä oppimiensa asioiden kautta. Johtopäätösten tekeminen on kuitenkin hankalaa, sillä opiskelijoilla ei ole tapausten taustoista enempää tietoa kuin muillakaan kansalaisilla. Siksi he eivät voi arvioida, onko jokin yksittäisessä tilanteessa mennyt pieleen.

Laki ohjaa voimankäytön koulutusta

Voimankäytön opetus alkaa Polamkissa peruskoulutuksella, jossa aihetta tarkastellaan muun muassa osana poliisin toimivaltaa. Poliisiammattikorkeakoulun valvonta- ja hälytystoimintaosaamisen yksikön päällikkö, ylikomisario Asko Sartanen, kuvaa voimankäyttökoulutusta jatkumoksi. Hänen mukaansa koulutus kulkee läpi poliisiopintojen ja jatkuu vielä työuran aikana.

Sartasen mukaan opetuksen perustana ovat lait ja asetukset sekä Poliisihallituksen määräykset ja ohjeet. Kaikki nojaa poliisilain säännöksiin siitä, millaisissa tilanteissa ja virkatehtävissä poliisilla on oikeus käyttää voimakeinoja. Voimankäyttöä arvioidaan siten sekä oikeudellisen perustan että tehtävän tavoitteen näkökulmasta.

Keskeinen lain periaate on vähemmän haitan periaate. Sen mukaan virkatehtävän toimenpiteet on tehtävä aiheuttamatta suurempaa vahinkoa kuin tehtävän suorittamiseksi on välttämätöntä. Sartanen painottaa myös toimenpiteiden tarpeellisuutta: jokaisella virkatehtävällä on oma tavoiteltu päämääränsä, ja käytettävän voimakeinon täytyy olla oikeassa suhteessa siihen.