Kristerssonin hallitus jää kyselyissä opposition taakse – tutkija nostaa esiin maahanmuuttopolitiikan

Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin hallituskoalitio lähtee valtiopäivävaalien loppukiriin selvästi oppositiota heikommasta asemasta, vaikka maan taloudellinen lähtökohta eroaa Suomesta. Ruotsi ei lähdeaineiston mukaan kamppaile tällä hetkellä ennätyshuonon työllisyysasteen tai julkisen velan kasvun kanssa. Uppsalan yliopiston valtiotieteiden professori Li Bennich-Björkman arvioi hallituksen menneen joissakin päätöksissä liian pitkälle.

Opposition johto vaikeuttaa hallituksen jatkoa

Ruotsin vaalikampanjoiden loppukiri on käynnistynyt, ja valtiopäivävaalit pidetään vajaan kuukauden kuluttua 13. syyskuuta. SVT:n tuoreen mielipidemittauksen mukaisella tuloksella niin sanotut Tidö-puolueet eivät voisi muodostaa uutta hallitusta ilman nykyisen yhteistyöryhmän ulkopuolelta saatavaa lisätukea. Liberaaleja uhkaa samalla putoaminen kokonaan valtiopäiviltä.

Sosiaalidemokraatit johtaa tuoreita kyselyitä yli 30 prosentin kannatuksella. Kristerssonin johtama Maltillinen kokoomus on kolmantena reilun 17 prosentin osuudella. Hallituspuolueiden ja opposition välinen ero on kymmenen prosenttiyksikköä opposition hyväksi. Näin suurta eroa ei ole Ruotsissa koskaan kurottua umpeen vaaleja edeltävän kuukauden aikana.

Nykyinen hallitusjärjestely perustuu vuonna 2022 Tidön linnassa solmittuun sopimukseen. Sen avulla muodostettiin Maltillisen kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Liberaalien vähemmistöhallitus. Ruotsidemokraatit jäi hallituksen ulkopuolelle mutta on toiminut sen tukipuolueena. Tuoreen mittauksen perusteella tämän yhteistyöryhmän tuki ei yksin riittäisi uuden hallituksen muodostamiseen.

Maahanmuuttopolitiikka koettelee äänestäjien rajoja

Bennich-Björkmanin mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikka on järkyttänyt monia äänestäjiä. Hän nostaa esiin lasten ja nuorten karkotukset sekä lakiesitykset, joita hän pitää oikeuden näkökulmasta kyseenalaisina. Professorin arvion mukaan nämä ratkaisut ovat olleet monen äänestäjän omalletunnolle liikaa. Osa ruotsalaisista voi hänen mukaansa kannattaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa mutta ei silti halua menettää ruotsalaiseen yhteiskuntaan liittämäänsä hyväsydämisyyttä kokonaan.

Jengirikollisuuden kitkeminen ja turvallisuuskysymykset ovat olleet kuluvan vaalikauden keskeisiä aiheita. Kristerssonin hallitus on puuttunut niihin kovalla kädellä ja saanut toimistaan myös kiitosta. Tiukka linja ei kuitenkaan näy hallituspuolueiden nykyisessä kannatuksessa. Kyselyasetelma on niille vaikea siitä huolimatta, ettei Ruotsi kärsi samanlaisista työllisyysasteeseen ja julkisen velan kasvuun liittyvistä ongelmista kuin Suomi.