Vakuutussäästöt kasvoivat 15,2 prosenttia – Finanssiala esittää verokannustimia

Suomalaisten vakuutussäästöjen arvo oli kesäkuun lopussa 76,4 miljardia euroa, mikä on 15,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Finanssiala ry:n mukaan nousua vauhdittivat sekä eläkevakuutuksiin sijoitetut varat että jo sijoitetuille varoille kertynyt markkinatuotto. Vuotta aiemmin säästöjen kokonaismäärä oli 66,2 miljardia euroa.

Kapitalisaatiosopimuksissa nopein kasvu

Vakuutussäästäminen on luonteeltaan pitkäaikaista varautumista. Sen muotoihin kuuluvat muun muassa säästöhenkivakuutukset ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Eri tuoteryhmistä voimakkainta kasvu oli kapitalisaatiosopimuksissa: niihin kertyneiden säästöjen määrä kasvoi vuodessa 20,8 prosenttia. Säästöhenkivakuutuksissa vastaava kasvu oli 15,3 prosenttia eli hieman kokonaiskasvua nopeampaa.

Finanssiala ry:n johtava juristi Piritta Poikonen sanoo, että kehityksessä yhdistyvät vakuutuksiin sijoitetut varat ja sijoitusten tuotot. Hänen mukaansa molemmat ovat pitkäjänteiselle eläkesijoittajalle myönteisiä uutisia. Kasvuprosentti ei näin ollen kuvaa vain vakuutuksiin siirrettyä rahaa, vaan myös markkinakehitys vaikuttaa säästöjen kokonaisarvoon.

Finanssiala esittää verokannustimia

Poikonen pitää oikeansuuntaisena EU:n päätöstä nostaa säästö- ja investointiunionin lähivuosien painopisteeksi pitkäaikaissäästämisen lisääminen, erityisesti vapaaehtoisen eläkesäästämisen osalta. Hänen mukaansa oman taloudellisen varautumisen tarve kasvaa koko Euroopan ikääntyessä. Finanssiala tarkastelee vapaaehtoista eläkesäästämistä lakisääteistä eläketurvaa täydentävänä keinona.

Poikonen arvostelee samalla viime vuosien politiikkaa siitä, ettei se hänen mukaansa ole tukenut kansalaisten pitkäjänteistä varautumista. Hän katsoo Suomen käytännön toimien kulkeneen päinvastaiseen suuntaan kuin EU:n linja vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämisestä.

Järjestö esittää vapaaehtoisen lisäeläkesäästämisen elvyttämistä muuttamalla verotusta ja säästämisen ehtoja. Lisäeläkkeen eläkeiän pitäisi sen mukaan vastata työeläkelakien mukaista eläkeikää, ja maksuja pitäisi voida vähentää verotuksessa järkevässä määrin. Poikonen korostaa myös sääntöjen ennakoitavuutta, sillä eläkesäästäminen jatkuu usein vuosikymmeniä ja varat pysyvät sidottuina eläkeikään asti.

Poikosen mukaan julkinen ja yksityinen eläketurva eivät sulje toisiaan pois. Hän arvioi lakisääteisen työeläkejärjestelmän kattavan kohtuullisen toimeentulon, mutta katsoo täydentävän säästämisen parantavan mahdollisuuksia varautua eläkeiän lisämenoihin. Tällaisia menoja voivat hänen mukaansa olla esimerkiksi elämää helpottavat palvelut.