Euroopan helleaaltojen jäljet näkyvät avaruudesta – joet madaltuivat ja jäätiköt kutistuivat

Euroopan toistuvat helleaallot ovat jättäneet tänä kesänä maisemaan jälkiä, jotka näkyvät avaruudesta asti. Toukokuusta jatkuneen kuumuuden seurauksina satelliittikuvissa erottuvat kutistuneet jäätiköt, maastopalojen korventamat alueet, kuivuneet pellot ja madaltuneet joet. Länsi-Euroopassa kesä-heinäkuu oli mittaushistorian kuumin, EU:n Copernicus-ilmastopalvelu on vahvistanut.

Ruskeat pellot ympäröivät Versailles’ta

BBC Verifyn tarkastelemissa kuvissa Pariisin eteläpuolella sijaitseva Versailles’n palatsi näyttää puiden muodostamalta vihreältä saarekkeelta ruskeiden peltojen keskellä. Näkymä havainnollistaa, kuinka laajasti kuivuus on muuttanut myös tavallisesti vihreinä näkyviä alueita. Kuvissa näkyvät lisäksi maastopalojen jäljet sekä tavallista alempana virtaavat joet.

Britannian ilmatieteen laitoksen Met Officen mukaan helleaaltojen välitön syy on ollut sitkeä korkeapaine, joka on pitänyt sään selkeänä ja aurinkoisena sekä päästänyt lämpötilat kohoamaan. Taustalla ilmastonmuutos on nostanut keskilämpötiloja vuosikymmenten ajan. Pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva lämpeneminen tekee kuumista jaksoista aiempaa todennäköisempiä ja voimakkaampia.

Joet haittaavat energiantuotantoa ja liikennettä

Tonavan pinta on laskenut useissa maissa alimmilleen 30 vuoteen. Paljastuneesta joenuomasta on löydetty Bulgariassa mammutin luita ja Serbiassa uponnut toisen maailmansodan aikainen sotalaiva. Unkarissa ja Romaniassa joen varrella sijaitsevia ydinvoimaloita on jouduttu sulkemaan tai käyttämään alennetulla teholla, koska jokivettä ei ole voitu hyödyntää jäähdytykseen.

Reinillä matala vedenpinta on puolestaan jättänyt rahtialuksia paikoilleen ja johtanut jokiristeilyjen perumiseen. Vähäinen vesi on siten häirinnyt sekä tavaraliikennettä että energiantuotantoa eri puolilla Eurooppaa.

Alppien jäätiköitä uhkaa voimakas sulaminen

Alpeilla jatkuvat mittaukset viittaavat siihen, että kesästä voi tulla yksi mittaushistorian pahimmista jäätiköiden sulamisen kannalta. Leudon talven jälkeen jäätiköillä oli huhtikuun lopussa tavallista vähemmän suojaavaa lunta. Toukokuun varhainen helleaalto nopeutti lumen sulamista ja paljasti alla olevan jään, minkä vuoksi myöhemmät helleaallot ovat päässeet sulattamaan jäätiköitä nopeammin. Kesän lopullinen vaikutus ei ollut vielä selvillä, sillä tarkasteluhetkellä sulamiskautta oli jäljellä yli kuukausi.