Raportti: Talousennusteet osuvat usein harhaan, vaikka ne ohjaavat poliittisia päätöksiä

Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen raportin mukaan Suomen talouskasvua ennustavat laitokset osuvat kehityksen suuntaan ja voimakkuuteen harvoin tarkasti. Ennusteilla on silti huomattava asema poliittisessa päätöksenteossa: niitä käytetään valtion budjetin ja hallitusohjelman valmistelussa sekä arvioitaessa julkisen talouden tulevaa kehitystä. Säätiö arvostelee ennusteiden ja päätösten tiivistä kytköstä. Sosiaalidemokraattisen ajatuspajan kritiikki perustuu juuri julkaistuun selvitykseen.

Seitsemän ennustajan virheet lähes yhtä suuria

Raportin laativat säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä. He kävivät läpi vuosina 2016–2025 tehtyjä bruttokansantuotteen kehitystä koskevia ennusteita seitsemältä taholta: valtiovarainministeriöltä, Suomen Pankilta, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlalta, Pellervon taloustutkimukselta, Työn ja talouden tutkimus Laborelta, Nordealta ja OP Pohjolalta. Vertailussa kaikkien ennusteet erehtyivät lähes yhtä paljon.

Raportin mukaan syksyllä laadittu arvio seuraavan vuoden talouskasvusta poikkesi toteutuneesta keskimäärin yhden prosenttiyksikön. Myös kuluvan vuoden kasvun ennustaminen epäonnistui yleisesti. Finérin mukaan ennustelaitokset eivät kykene ennakoimaan luotettavasti suhdannekäänteitä tai edes seuraavan vuoden kasvua. Hän tiivisti selvityksen tuloksen sanomalla ennusteiden osuvan oikein lähinnä sattumalta.

Vuosi 2023 havainnollistaa ennustevirheiden mittakaavaa. Seitsemän tahon arvioissa Suomen bruttokansantuotteen odotettiin kasvavan 0,5–1,7 prosenttia, mutta jälkikäteen kävi ilmi talouden supistuneen selvästi. Ennusteet eivät siis tavoittaneet edes kehityksen suuntaa. Esimerkki kuuluu raportin vertailuun, jossa ennusteita tarkasteltiin toteutunutta bruttokansantuotteen kehitystä vasten.

Valtiovarainministeriön arvioilla suuri painoarvo

Poliittisen päätöksenteon kannalta suurin painoarvo on valtiovarainministeriön ennusteilla. Ne vaikuttavat sekä valtion budjettiin että koko hallitusohjelmaan. Aihe on ajankohtainen, kun hallitus neuvottelee syyskuussa seuraavan vuoden valtion rahanjaosta. Ratkaisut kytkeytyvät ministeriön arvioihin ensi vuoden talouskasvusta ja julkisen talouden kehityksestä. Ministeriö ennustaa myös julkisen talouden tilaa, jota mitataan budjetin yli- tai alijäämällä.

Säätiön raportin mukaan valtiovarainministeriö on yleensä arvioinut kasvun toteutunutta vahvemmaksi. Finér arvioi liian myönteisen kasvukuvan voivan johtaa tarpeettoman suuriin sopeutuksiin: jos kasvun oletetaan olevan todellista nopeampaa, päätöksissä voidaan hänen mukaansa sopeuttaa liikaa ja samalla haitata talouskasvua. Raportin mukaan myös alijäämää koskevat ennusteet ovat osuneet huonosti toteutuneeseen kehitykseen. Näiden havaintojen vuoksi säätiö arvostelee ennusteiden vahvaa kytkentää poliittisiin ratkaisuihin.