Talous kääntyi kasvuun, mutta vaikutukset korkoihin ja työllisyyteen tulevat eri tahtiin

Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mikä näkyy jo bruttokansantuotteessa ja valtion verokertymässä. Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto arvioi kuitenkin, että muutos välittyy eri tahtiin sijoittajille, asuntovelallisille ja työnhakijoille: pörssi ennakoi nopeasti, kun taas työmarkkinoiden toipuminen voi viedä pitkään.

Helsingin pörssi seuraa maailman taloutta

Pörssikursseissa käänne on Kivipellon mukaan näkynyt jo viime vuodesta lähtien. Osakemarkkinat hinnoittelevat tulevia odotuksia usein toteutuneita tuloksia voimakkaammin.

Suomen talousluvut eivät silti yksin ratkaise Helsingin pörssin suuntaa. Pörssissä on paljon kansainvälisiä yhtiöitä, joiden tuloksiin vaikuttavat eurooppalaisen teollisuuden sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kehitys. Siksi Helsingin pörssi seuraa Kivipellon arvion mukaan pikemminkin maailman talouskasvun sykettä kuin yksin Suomen suhdannekäännettä.

Asuntolainan korko määräytyy euroalueella

Talouden kasvun kiihtyminen voi lisätä hintapaineita ja johtaa korkojen nostamiseen. Asuntovelallisen kannalta ratkaisevaa on kuitenkin koko euroalueen kehitys, sillä Euroopan keskuspankki ei määritä korkotasoa Suomen tilanteen perusteella. Kivipellon mukaan EKP:n korkotaso on ollut viime vuosina Suomelle jopa liian korkea.

EKP nosti ohjauskorkoja kesäkuussa, ja Kivipelto piti mahdollisena vielä toista nostoa syyskuussa. Hänen mukaansa nostopaine ei tällä kertaa johdu talouden ylikuumenemisesta, vaan ulkoisten häiriöiden, kuten öljyn hinnannousun, kiihdyttämistä hinnoista.

Työllisyys reagoi viiveellä

Kasvu lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja voi synnyttää yrityksiin lisää työtä. Rekrytointeja tehdään kuitenkin vasta, kun näkymä myönteisestä kehityksestä on vahvistunut. Heikon kasvun jälkeen yrityksillä voi myös olla vajaakäytöllä nykyistä henkilöstöä, jonka työpanos otetaan ensin täysimääräisesti käyttöön.

Kivipelto arvioi, että merkittävä työmarkkinakäänne voi tulla puolen vuoden, yhdeksän kuukauden tai jopa yli vuoden viiveellä. Hänen mukaansa avoimien työpaikkojen pitäisi silti alkaa lisääntyä näihin aikoihin. Palkat ovat hänen mukaansa jo nousseet.

Kone- ja metallituoteteollisuuden kyselyssä henkilöstömäärä nousi kesäkuussa korkeimmilleen sitten finanssikriisin. Koko kansantalouden viimeisimmät työllisyysluvut olivat kuitenkin edelleen heikot, joten yksittäinen myönteinen toimialasignaali ei vielä merkitse laajaa käännettä.