Pörssisähkön hinnan odotetaan nousevan syyskuussa yli yhdeksään senttiin

Pörssisähkön verottoman hinnan odotetaan nousevan syyskuussa jopa yli yhdeksään senttiin kilowattitunnilta, kun heinä–elokuun keskimääräiset hinnat ovat liikkuneet noin kahdessa sentissä kilowattitunnilta. Arvio perustuu sähköfutuureihin, joten kyse on markkinoiden tulevaa hintatasoa koskevasta odotuksesta eikä vielä syyskuussa toteutuneesta hinnasta. Kesän ja syksyn välinen ero olisi näin yli nelinkertainen.

Futuurit ennakoivat selvää kallistumista

Pörssioperaattori Euronextin futuurihinnat ovat nousseet huhtikuun lopulta lähtien. Syyskuun yli yhdeksän sentin hintaodotus merkitsee selvää nousua kesän keskimääräisestä tasosta. Ero on suuri myös vuodentakaiseen verrattuna: viime vuoden lokakuussa pörssisähkön veroton hinta oli keskimäärin noin viisi senttiä kilowattitunnilta. Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa luonnehtii viime vuotta hyvin edulliseksi ja arvioi tämän vuoden kalliimmaksi.

Futuurien kallistumisen taustalla ovat kysynnän ja tarjonnan lisäksi Pohjoismaiden heikentynyt vesivarantotilanne sekä maakaasun hinnan muutokset. Lähi-idän konflikti on heijastunut Suomeen kallistuneen öljyn, maakaasun ja kivihiilen kautta. Vähäsateisuus on puolestaan heikentänyt vesivarantoja Ruotsissa ja Norjassa, jotka ovat Suomen tärkeimpiä sähkön tuontimaita. Etelä-Norjassa tilanne nosti sähkön hinnan heinäkuussa jopa kymmeneen senttiin kilowattitunnilta. Muutokset näissä tekijöissä ovat osaltaan nostaneet syyskuuta koskevia hintaodotuksia.

Tuuli ja vuosihuollot vaikuttavat tarjontaan

Tuuliolosuhteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon sähköä Suomeen tuodaan. Salomaan mukaan vähätuulisina päivinä tuonti kasvaa, ja sähköä virtaa Suomeen kalliimmasta Keski-Euroopasta. Osa tästä sähköstä tuotetaan maakaasulla. Hinnan täytyy hänen mukaansa nousta, jotta sähköä alkaa virrata Suomeen päin.

Tarjontaa vähentävät syksyllä myös Olkiluoto 3:n ja Loviisa 2:n vuosihuollot, mikä nostaa osaltaan hintaa. Nykyinen futuuritaso voi silti muuttua: runsaat syyssateet voisivat parantaa vesivarantotilannetta ja korjata hintaodotuksia alaspäin. Salomaan mukaan ratkaisevaa on etenkin se, kuinka paljon Ruotsissa ja Norjassa sataa lähikuukausina.

Datakeskusten vaikutus on vielä vähäinen

Datakeskushankkeet eivät Salomaan mukaan ole vielä vaikuttaneet merkittävästi sähkön kysyntään tai hintatasoon. Datakeskusten sähkönkulutus on toistaiseksi varsin vähäistä, ja hankkeita rakennetaan pitkän ajan kuluessa sen sijaan, että niiden kysyntä tulisi markkinoille kerralla. Syksyn hintaodotuksen keskeiset epävarmuudet liittyvät siten sateisiin, vesivarantoihin, polttoaineiden hintoihin ja käytettävissä olevaan sähköntuotantoon.