Puolan talous selvisi kriiseistä Suomea vahvemmin – nyt työntekijöistä on pulaa

Puolan talous on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti maan vuoden 2004 EU-jäsenyydestä lähtien, ja työllisyystilanne on noussut unionin vahvimpien joukkoon. Suomen kehitys jäi finanssi- ja eurokriisin jälkeen selvästi vaisummaksi, kun taas Puola selvisi vuoden 2008 kriisistä vain pienellä notkahduksella ja palautui nopeasti myös koronakriisin aiheuttamasta kuopasta.

Kasvua tukivat kulutus ja investoinnit

Puolan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua ovat vauhdittaneet kotimaisen kulutuksen vahvistuminen, EU-rahoitus ja ulkomaiset investoinnit. Puolalaisten vaurastuminen on lisännyt kysyntää, samalla kun suhteellisen edullinen palkkataso on houkutellut maahan työvoimavaltaista teollisuutta ja palveluja.

Puolan teollisuuskehitysviraston apulaisjohtajan Łukasz Kotapskin mukaan sijoittajaystävällinen ilmapiiri on houkutellut maahan 35 vuodessa 400 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia sijoituksia. Puola on silti edelleen EU:n nettosaaja, sillä sen bruttokansantuote asukasta kohden jää unionin keskiarvon alapuolelle.

Talousmuutos näkyy myös Varsovan siluetissa, jossa neuvostoajan maamerkin ympärille on noussut useita uusia pilvenpiirtäjiä. Kaikki kaupungin asukkaat eivät silti koe kehitystä yksinomaan kukoistuksena.

EU-tuet pehmensivät taantumia

Jäsenyytensä aikana Puola on saanut EU-tukia enemmän kuin mikään muu jäsenmaa. Rahoituksella on kohennettu infrastruktuuria, uudistettu teollisuutta ja tuettu innovaatioita. Taloustieteellisen IBS-instituutin ekonomistin Piotr Lewandowskin mukaan tukien määrä oli suurimmillaan hitaan kasvun ja taantuman aikoina, jolloin ne paikkasivat kotimaisen kysynnän heikkenemistä. EU-rahoilla rakennettiin teitä ja siltoja myös silloin, kun laskusuhdanne olisi tavallisesti iskenyt erityisesti rakennusalaan.

Työvoimasta on tullut niukka resurssi

Puolan työllisyysaste kuuluu EU:n parhaisiin, ja käytännössä töitä on tarjolla lähes kaikille. Tilanne on kääntynyt työvoimapulaksi, mikä houkuttelee Puolaan sekä paluumuuttajia että työn perässä tulevia ulkomaalaisia.

Suomen ja Puolan kehityspolut erkanivat erityisesti finanssikriisin jälkeen. Suomen talous jäi finanssi- ja eurokriisin jälkeen pitkäksi aikaa polkemaan paikallaan, kun Puola palasi kasvuun. Talouksien nykyistä eroa selittävät aineiston perusteella muun muassa Puolan vahvistunut kulutus, EU-tuet, investoinnit ja työvoiman vahva kysyntä.