Afrikkalaisen sikaruton epäily Suomessa käynnisti nopeat torjuntatoimet

Afrikkalaisen sikaruton epäily Suomessa on käynnistänyt nopeat torjuntatoimet. Ruokaviraston julkaisemissa, kuolleista villisioista otetuissa näytteissä on havaittu tautiin viittaava löydös, mutta tulokset varmistetaan vielä espanjalaisessa laboratoriossa. Väärän hälytyksen mahdollisuus on siksi yhä olemassa, vaikka tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti ja toimet on aloitettu viipymättä.

Tauti on sioille lähes aina tappava

Afrikkalainen sikarutto eli ASF on A-luokan eläintauti, joka aiheuttaa kesy- ja villisioille menehtymiseen johtavan verenvuotokuumeen. Sen kuolleisuus sioilla on lähes sata prosenttia, eikä tautiin ole rokotetta tai hoitoa. Virus ei kuitenkaan tartu ihmiseen. Tauti on tuotannolle erittäin haitallinen, sillä sairastumisella voi olla vakavat seuraukset sekä sikaloiden eläimille että villisikakannalle.

Kuolleiden villisikojen järjestelmällinen tutkiminen on keskeinen osa Suomen varautumista, ja juuri tällaisista eläimistä nykyiset löydökset tehtiin. Löydetystä raadosta kannattaa ilmoittaa virkaeläinlääkärille silloinkin, kun se on jo osittain mädäntynyt. Ruokaviraston sikavirologian laboratorion mukaan virusta voidaan etsiä pitkän putkiluun luuytimestä. Myös villisikojen metsästyksellä on pidetty kantaa kurissa osana torjuntaa.

Sikatiloilla on vahvistettu suojautumista

Sikatiloilla bioturvallisuutta on parannettu jo ennen nykyistä epäilyä. Vierailuja sikaloihin ei sallita, ja paikoin tuotantotiloja on aidattu, jotta villisiat eivät pääsisi niiden lähelle. Samalla kuolleita villisikoja on tutkittu systemaattisesti. Varautumista on pidetty tarpeellisena, sillä tauti on edennyt Euroopassa järjestelmällisesti ja sen saapumista Suomeen on odotettu ja pelätty vuosien ajan.

Uhka tuli lähelle myös vuonna 2025, jolloin Virossa levinnyt afrikkalainen sikarutto johti yli 50 000 eläimen lopettamiseen maan sikaloissa. Tapaus konkretisoi, kuinka laajoiksi tuotantovaikutukset voivat kasvaa taudin päästessä sikaloihin. Suomen nykyisessä tilanteessa olennaista on laboratoriovarmistuksen lisäksi se, että mahdolliseen tautiin reagoidaan heti.

Ruotsi pysäytti taudin nopeilla toimilla

Ruotsissa tautia löydettiin Fagerstan villisioista vuonna 2023. Mittavilla, tehokkailla ja nopeasti aloitetuilla rajoitustoimilla leviäminen pysäytettiin, ja vuonna 2024 Ruotsi voitiin jälleen katsoa taudista vapaaksi. Toimet maksoivat vähintään 28 miljoonaa euroa, eikä luvussa todennäköisesti ollut mukana vientivaikutuksia. Ruotsin kokemus osoittaa, että eteneminen voidaan pysäyttää, mutta torjunta vaatii nopeutta ja huomattavia resursseja. Suomessa on jo lähdetty saman mallin mukaiselle tielle, kun lopullista laboratoriovastausta odotetaan.