Kuluttajien luottamus pysyi miinuksella – talousnäkymät jakavat suomalaisia

Suomalaisten talousluottamuksen kesällä nähty kohentuminen pysähtyi heinäkuussa. Tilastokeskuksen kyselyssä luottamusta kuvaava saldoluku jäi kesäkuun tasolle –5, joten taloustilanteen heikkenemistä odottavia oli yhä enemmän kuin sen paranemiseen uskovia. Ylen taloustoimittaja Antti Parvialan analyysin mukaan etenkin pelko omasta työttömyydestä pitää säästövaihteen päällä ja jarruttaa orastavaa talouskasvua.

Kohentuminen pysähtyi miinusluvulle

Tilanne on silti parempi kuin kertaakaan keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Sodan alkaessa tunnelmat romahtivat ennätyksellisiin pohjalukemiin, ja luottamus on sen jälkeen pysynyt heikkona kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Tänä kesänä näkyi viimein huomattavaa paranemista, mutta heinäkuussa kehitys pysähtyi kesäkuun saldolukuun. Miinusmerkki kertoo edelleen varovaisista odotuksista.

Epävarmuus näkyy kulutuksessa

Luottamus ja huoli omasta taloudesta vaikuttavat siihen, miten kotitaloudet käyttävät rahaa, vaikka psykologia ei yksin ratkaisekaan talouden suuntaa. Auto tai asunto voi jäädä vaihtamatta, ja remontti voidaan siirtää myöhemmäksi. Osa lykkää suuria hankintoja varmuuden vuoksi, osa pakon edessä, koska oma työpaikka tai käytettävissä olevat rahat eivät tunnu varmoilta.

Myös jokapäiväisemmissä menoissa voidaan säästää. Ravintolakäynneistä voi tinkiä, ja ruokakaupassa ostokset voivat siirtyä punalaputettuihin tuotteisiin. Päätökset näkyvät ravintoloiden, ruokakaupan, autokaupan, asuntorakentajien ja remonttiyritysten kysynnässä. Yritysten tilanne puolestaan vaikuttaa siihen, syntyykö uusia työpaikkoja. Kotitalouksien kysyntä muodostaa noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta, joten kulutuksen ajoitus vaikuttaa talouskasvun vahvistumiseen.

Kaksi jakolinjaa erottaa suomalaisia

Ensimmäinen kyselyssä näkyvä jakolinja kulkee ammattiaseman mukaan. Ylempien toimihenkilöiden käsitys omasta taloudestaan on parantunut nopeasti, mutta työntekijöiden tunnelmat ovat vähemmän myönteisiä ja kääntyivät viime kuussa jopa edelliskuuta vaatimattomammiksi. Opiskelijoiden arvio omasta taloudestaan on ollut yhtä heikko vain muutamissa viime vuosien kuukausikyselyissä. Sama yleinen luottamusluku kuvaa siis hyvin erilaisia arjen tilanteita.

Toinen jakolinja on alueellinen. Länsi-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvat arvioivat oman taloutensa selvästi paremmaksi kuin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat. Itä-Suomen tilannetta ovat pitkään heikentäneet metsäteollisuuden supistukset, ja itärajan sulkeminen romutti sitä entisestään. Kulutuksen elpyminen riippuu siksi sekä niiden kotitalouksien rohkaistumisesta, joilla on mahdollisuus käyttää rahaa, että siitä, kuinka monella menojen karsiminen jatkuu taloudellisesta pakosta.