Luvattu tuki jäi saamatta – kolumbialaisviljelijä palasi kokan kasvatukseen

Kolumbialainen pienviljelijä Perea palasi vuonna 2024 kokapensaiden viljelyyn, vaikka oli aiemmin kitkenyt ne tilaltaan ja luvannut olla istuttamatta niitä enää. Hänen yrityksensä siirtyä maniokkiin ja ruokabanaaniin kariutui, kun ohjelmassa luvattu tuki jäi suurelta osin tulematta eikä laillisten tuotteiden myynti syrjäseudulta onnistunut.

Viljelykasvien vaihto jäi ilman edellytyksiä

Perean pieni tila sijaitsee Metan maakunnan syrjäisessä osassa, jonne pääsee vain jokea pitkin. Hän kuului tuhansiin viljelijöihin, jotka liittyivät hallituksen ohjelmaan korvatakseen kokan laillisilla viljelykasveilla. Tieyhteyksien puute ja toistuvat tulvat vaikeuttivat kuitenkin sadon kuljettamista markkinoille. Pettyneenä hän alkoi jälleen kasvattaa kokaa.

”Se on tragedia. Mutta kun on lapsia eikä työtä, mitä vaihtoehtoja on? Jos apua ei koskaan tule, palaa viljelemään sitä”, Perea kuvaa ratkaisuaan.

Koka tarjoaa nopean ja helposti myytävän sadon

Kolumbian kokaviljelmien pinta-ala on noussut ennätykselliseen yli 250 000 hehtaariin. Arviolta 70 prosenttia maailman laittoman kokaiinin tarjonnasta tulee Kolumbiasta, ja nykyisin suurin osa kokanlehdistä jalostetaan huumeeksi.

Kokatalouteen ja korvaaviin viljelykasveihin perehtynyt tutkija Lucas Marín Llanes pitää kokaa viljelijälle monella tavalla houkuttelevana. Satoa voidaan korjata kolme tai neljä kertaa vuodessa, se on helppo kuljettaa ja viljelijät tietävät, millaisen hinnan siitä saa.

Marínin tutkimuksissa kokan viljelyn arvioitiin kasvattaneen joidenkin kuntien taloutta jopa kymmenen prosenttia vuosina 2014–2019. Tulos kertoo, kuinka vahvasti syrjäseutujen toimeentulo voi olla sidoksissa kokatalouteen.

Laillinen toimeentulo vaatii toimivat markkinat

Kokanlehti on vanhastaan alkuperäiskansojen käyttämä viljelykasvi, jota hyödynnetään esimerkiksi teessä ja lääkinnässä. Nykyinen laaja tuotanto liittyy kuitenkin ennen kaikkea kokaiiniin.

Guaviareen 1990-luvun nousukaudella muuttanut Elena Hernández kertoo paremman ansiotason houkutelleen alueelle. Hänen mukaansa rahaa liikkui tuolloin enemmän, ja hän onnistui säästämään sekä ostamaan pienen talon.

Perean kokemus havainnollistaa korvausohjelmien ongelmaa: kasvin vaihtaminen ei riitä, jos rahoitus, kuljetusyhteydet ja toimivat markkinat puuttuvat. Ilman niitä kokan nopea sato ja ennakoitava hinta vetävät viljelijöitä takaisin.