Tampereen ensimmäinen luontoleikkikenttä syntyi kivistä ja kierrätetystä puusta

Tampereen Järvensivulle valmistunut Korpinpuiston luontoleikkikenttä poikkeaa tavallisista leikkipuistoista: siellä ei ole tehdasvalmisteisia leikkivälineitä, kirkkaanväristä muovia tai kumipohjaa, vaan lapset leikkivät kivillä, maapuilla ja käsityönä tehdyillä puurakennelmilla, joiden tarkoitus on tuoda luonto osaksi kaupunkilasten arkea.

Korpinpuisto on Tampereen ensimmäinen luontoleikkikenttä. Kaupunginpuutarhuri Timo Kosken mukaan tavoitteena on saada lapset kosketuksiin luonnon kanssa. Kohdetta hahmoteltiin kaupungissa parin vuoden ajan, kun muuttuvaan kaupunkiympäristöön etsittiin uusia elämyksiä asukkaille.

Kierrätetty puu pienensi rakennuskuluja

Leikkikentän rakentaminen maksoi noin 83 000 euroa. Kosken mukaan summa vastaa noin kolmannesta tavallisen korttelipuiston hinnasta. Luonnonmateriaalien käyttö tuo hänen mukaansa sekä säästöjä että mahdollisuuden materiaalien kierrättämiseen.

Osa rakentamiseen käytetystä puusta nostettiin Näsijärvestä Hiedanrannan alueelta. Järven pohjaan puuteollisuuden jäljiltä jääneet tukit saivat kentällä uuden käyttötarkoituksen. Kun puu aikanaan maatuu, se voidaan siirtää viereiselle niitty- ja ketoalueelle, jossa se tarjoaa lahottajille ravintoa ja pesäpaikkoja. Tilalle voidaan tehdä uusia puisia rakenteita.

Lapset löysivät omat tapansa käyttää puistoa

Puistoa kokeilleet lapset keksivät ympäristössä nopeasti keittiöleikkejä, kiipeilyä, kiveltä toiselle hyppimistä ja esteradalla limboamista. Viona Talli huomasi erityisesti majassa olevan kodin poikkeavan muiden puistojen ratkaisuista. Hän ja Eeli Talli kaipasivat kentälle keinua, kun taas Konsta Kangasjärvi ehdotti vapaaseen tilaan pientä kuntosalia.

Luontoleikkipaikat yleistyvät eri maissa

Maisema-arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkija Mari Ariluoma kuvaa luonnonmukaisten leikkipaikkojen rakentamista kansainväliseksi ilmiöksi. Niitä on toteutettu esimerkiksi Alankomaissa, Ruotsissa ja Saksassa, joissa kaupunkiasumisella on pitkät perinteet. Suomessa kehitys on hänen mukaansa käynnistynyt hieman myöhemmin. Myös Turun Ruissaloon valmistui tänä vuonna luontoleikkikenttä.

Ariluoman mukaan metsien runsaus ei takaa, että luonto olisi kaikkien ulottuvilla. Tiivistyvässä kaupunkiympäristössä lähiluontoon ei aina pääse helposti, minkä vuoksi luonnon elementtejä tuodaan myös rakennettuihin leikkiympäristöihin.