Sokeria havaittiin ensi kertaa suoraan tähtienvälisessä aineessa

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut erytruloosi-nimistä nelihiilistä sokeria Linnunradan keskustan lähellä sijaitsevasta kaasu- ja pölypilvestä. Nature Astronomy -tiedelehdessä julkaistu havainto on ensimmäinen kerta, kun sokeri on todettu suoraan tähtienvälisestä aineesta, ja se osoittaa tällaisten elämän kemialle tärkeiden molekyylien voivan muodostua jo avaruudessa.

Erytruloosi tunnistettiin radiosignaalien avulla

Havainto tehtiin G+0.693−0.027-molekyylipilvestä kahdella Espanjassa sijaitsevalla radioteleskoopilla. Tutkijat etsivät molekyyleille ominaisia radiosignaaleja ja löysivät 12 spektriviivaa, jotka vastasivat Baskimaan yliopistossa laboratoriossa mitattua erytruloosin spektriä. Vertailun perusteella sokeri tunnistettiin pilvessä kaasumaisessa muodossa. Tutkimuksen mukaan erytruloosia oli vähintään kahdeksan kertaa enemmän kuin samankaltaisia kolmen hiiliatomin sokereita, joita alueelta ei havaittu.

Erytruloosia esiintyy Maassa muun muassa vadelmissa ja itseruskettavissa tuotteissa. Avaruushavainto yllätti tutkijat, koska astrokemiassa molekyylien on tavallisesti oletettu kasvavan siten, että niiden hiilirunkoon liittyy hiiliatomeja yksi kerrallaan. Ryhmän mukaan erytruloosia voi sen sijaan syntyä tähtienvälisissä jääkerroksissa yksinkertaisemmista kahden hiiliatomin alkoholeista ja aldehydeistä.

Yhteys elämän alkuvaiheisiin

Sokereilla on keskeinen asema elämän kemiassa: ne ovat osa DNA:n ja RNA:n runkorakennetta ja osallistuvat aineenvaihduntaan. Erytruloosi itsessään ei ole elämälle välttämätön sokeri, mutta se voi muuttua toisiin muotoihin, joiden uskotaan olleen tärkeitä elämän synnylle. Löytö tarjoaa siksi uuden näkökulman siihen, mistä varhaisen Maan orgaaniset yhdisteet ovat voineet olla peräisin.

Riboosin ja glukoosin kaltaisia sokereita on aikaisemmin löydetty meteoriitti- ja asteroidinäytteistä, mutta tähtienvälisestä aineesta sokeria ei ollut havaittu suoraan. Uusi tulos tukee mahdollisuutta, että osa Aurinkokunnan alkuaikojen sokereista syntyi jo siinä molekyylipilvessä, josta Aurinkokunta muodostui.

Pilvessä mitatun erytruloosimäärän perusteella tutkijat arvioivat, että Maahan saattoi päätyä noin 0,5–50 miljoonaa tonnia tätä sokeria myöhäisen raskaan pommituksen aikana. Ajanjakso ajoittui noin 4,1–3,8 miljardin vuoden taakse, jolloin asteroidit ja komeetat törmäsivät poikkeuksellisen voimakkaasti Aurinkokunnan sisäplaneettoihin. Tutkijat aikovat seuraavaksi etsiä avaruudesta lisää sokereita ja selvittää niiden muuntumista eri muodoiksi.