Ilmari Käihkö arvostelee Pete Hegsethin soturieetosta: Pelkkä tappavuus ei voita sotia

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin ajama soturieetos korostaa äärimmäistä tappavuutta, mutta Ilmari Käihkö arvioi Ylen kolumnissaan, ettei väkivalta yksin ratkaise sotia. Hänen mukaansa ilman poliittisiin tavoitteisiin sidottua strategiaa tällainen ajattelu voi heikentää sotamenestystä ja muuttua myös poliittiseksi rasitteeksi.

Tappavuus nostetaan kaiken muun edelle

Käihkön mukaan Hegseth halveksuu poliittista korrektiutta, on puolustanut simputusta sotilaskoulutuksessa ja katsoo Yhdysvaltojen häviävän sotiaan, koska maa ei käytä tarpeeksi väkivaltaa. Hegseth on tiivistänyt tavoitteensa sanoihin ”tappavuus, tappavuus ja tappavuus”. Käihkön tulkinnassa ihannesotilas on karski ja armoton tappaja, jolle laki ja etiikka näyttäytyvät toiminnan esteinä.

Ajatus on Käihkön mukaan saanut tukea etenkin terrorismin vastaista sotaa käyneissä erikoisjoukoissa, mutta kannatusta löytyy myös muualta Yhdysvaltain asevoimista. Sen vetovoima perustuu sodan pelkistämiseen väkivallaksi, joka päättyy tappamalla.

Hegsethin linja näkyi Käihkön mukaan jo vuonna 2019 ennen ministerikautta. Hän suostutteli presidentti Donald Trumpin sekaantumaan kolmen amerikkalaissotilaan oikeustapauksiin, jotka koskivat aseettomien siviilien murhia. Trump armahti kaksi tuomittua ja puuttui kolmannen syytteisiin. Hegseth kuvasi sotilaita sankareiksi, vaikka ainakin yhtä syytettyä erikoisjoukkojen sotilasta omat palvelustoverit luonnehtivat psykopaatiksi ja todistivat tätä vastaan oikeudessa.

Taisteluiden voittaminen ei riitä

Kolumnin keskeinen vastaväite on, ettei tappaminen itsessään takaa sodan tavoitteiden saavuttamista. Käihkö nostaa esimerkiksi Vietnamin, Afganistanin, Irakin ja Iranin: Yhdysvallat ei hänen mukaansa varsinaisesti hävinnyt taisteluita, mutta ei silti saavuttanut näille sodille asetettuja alkuperäisiä tavoitteita. Ratkaisevaa on väkivallan liittäminen poliittisia päämääriä palvelevaan strategiaan.

Käihkö korostaa myös eettistä perustaa. Hänen mukaansa sotaa ei voi uskottavasti kuvata kunnialliseksi, jos sitä käydään kestämättömin keinoin. Epäeettinen toiminta voi vieraannuttaa asevoimat muusta yhteiskunnasta, liittolaisista sekä niistä omista sotilaista, jotka kokevat palvelevansa ylevää tarkoitusta. Siksi pelkän tappavuuden ympärille rakennettu soturieetos voi hänen arvionsa mukaan muodostua sotilaallisen ratkaisun sijasta poliittiseksi rasitteeksi.