EU-komission raportti nostaa pankkisääntelyn päällekkäisyydet kilpailukyvyn esteeksi

EU-komissio julkaisi 17. heinäkuuta 2026 pankkien kilpailukykyraportin, jossa tarkastellaan eurooppalaisen pankkisektorin haasteita sekä niiden sääntelyllisiä ja muita taustasyitä. Finanssiala ry:n välittämän raporttikuvauksen mukaan komissio pitää pankkeja kotitalouksien ja yritysten olennaisina rahoittajina. Komission näkemys on, että vahvat ja vakavaraiset eurooppalaiset pankit toimivat nykyisin pikemminkin kriisien vaimentajina kuin niiden aiheuttajina.

Raporttia arvioinut Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on tyytyväinen siihen, että komissio tunnistaa aiempaa selvemmin pankkien merkityksen talouskasvulle. Ahosniemi tulkitsee komission myöntävän samalla, että finanssi- ja eurokriisien jälkeen nopeasti rakennettu EU:n pankkisääntely meni liian pitkälle. Sääntelyn tarkoituksena oli estää uusia kriisejä, mutta hänen mukaansa siitä on vuosien aikana muodostunut monimutkainen ja osin päällekkäinen kokonaisuus.

Vaatimuksia asetetaan usealla tasolla

Raportin mukaan keskeinen ongelma on pankkeihin kohdistuvien likviditeetti- ja pääomavaatimusten suuri määrä sekä niiden osittainen päällekkäisyys. Käytännössä EU:n yhteisten vaatimusten lisäksi kansallinen viranomainen voi asettaa omalla alueellaan toimivalle toisesta jäsenmaasta tulevalle pankille omia vaateitaan. Vastaavia velvoitteita on voitu jo määrätä pankin kotimaassa koko pankkiryhmälle, jolloin ryhmään kohdistuu vaatimuksia eri tasoilta.

Ahosniemen mukaan EU-tason ja kansallisen tason vaatimusten sekava yhdistelmä sopii huonosti yhteismarkkina-alueelle. Hän pitää tärkeänä, että komissio tunnistaa tämän esteeksi pankkien ja pankkimarkkinoiden yhdentymiselle. Finanssialan näkemyksen mukaan nykytilanne jarruttaa pankkien kilpailukyvyn kehittymistä ja keskinäistä kilpailua sekä vaikeuttaa riskien maantieteellistä hajauttamista. Ahosniemi arvioi monimutkaisen kokonaisuuden rajoittavan myös pankkien mahdollisuuksia tukea talouden kasvua.

Muutoksille hahmotellaan vasta suuntaa

Komission raportti ei esitä yksityiskohtaisia muutoksia, vaan antaa suuntaviivoja lainsäädännön kehittämiselle. Finanssiala ry:n raporttikuvauksen perusteella tulevat ehdotukset voivat koskea niin sanottujen pilari 2 -vaateiden soveltamisen selkeyttämistä ja makrovakausvälineiden yhdenmukaisempaa käyttöä eri jäsenmaissa. Esillä ovat myös makrovakauskehikon yksinkertaistaminen sekä pääoma- ja kriisinratkaisuvaateiden kokonaisvaltaisempi tarkastelu eri viranomaisten kesken.

Tarkkojen ehdotusten sisältö ja toteutustapa jäävät siten myöhempään valmisteluun. Tässä vaiheessa raportti nimeää sääntelyn osa-alueita, joita mahdolliset ehdotukset voivat koskea. Ahosniemi pitää komission havaintoja oikeansuuntaisina, sillä nykyisen järjestelmän vaikutukset ulottuvat hänen mukaansa pankkien kilpailukyvystä ja keskinäisestä kilpailusta yhteismarkkinoiden yhdentymiseen, riskien hajauttamiseen ja pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa taloutta.