Karannut hybridikala herättää huolta Filippiinien Sampalocjärvellä

Filippiinien Sampalocjärveen on muodostunut luonnonvarainen kanta ihmisen jalostamia flowerhorn-kirjoahvenia, jotka tunnetaan kirkkaankultaisesta väristään ja näkyvästä otsakyhmystään. Koristekaloiksi kasvatettujen hybridien uskotaan karanneen kasvatuslaitoksista taifuunin aikana tuliperäisessä kraatterissa sijaitsevaan järveen. Tutkijat arvioivat niiden voivan uhata järven alkuperäistä lajistoa sekä aiheuttaa ongelmia paikalliselle tilapiankasvatukselle, joka tukee ruoantuotantoa ja kaupankäyntiä.

Kuormittunut järvi on altis vieraslajeille

Sampalocjärvi on pinta-alaltaan 104 hehtaaria eli noin 260 eekkeriä. Sen ekosysteemiä kuormittavat jo ennestään jätevedet, kotitalouksien valumat, vesiviljelystä kertyvät ravinteet ja muovijäte. Tällainen ihmisen heikentämä ympäristö on erityisen altis vieraslajeille. Flowerhornit menestyvät järven rehevöityneessä ja saastuneessa vedessä, ja ne kilpailevat muiden kalojen kanssa ravinnosta, suojapaikoista ja lisääntymisalueista. Järven nykyinen kuormitus antaa siten vaikeita oloja kestävälle yleislajille hyvät mahdollisuudet vakiintua.

Yksi huolen kohteista on paikallinen ayungin eli hopea-ahven, joka oli aiemmin tavallinen saaliskala mutta on käynyt yhä harvinaisemmaksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut lajin erittäin uhanalaiseksi. Lontoon Natural History Museumin kalojen vanhempi kuraattori Rupert Collins sanoo ihmisen vaurioittamien elinympäristöjen olevan tavallisesti kaikkein haavoittuvimpia yleislajien tekemille valtauksille. Kirjoahvenet ovat hänen mukaansa erityisen taitavia sopeutumaan, ja ne osoittavat, kuinka uusia ilmiasuja voi syntyä nopeasti. Tutkijat ovat nostaneet esiin myös ihmisiin tarttumaan kykeneviin loisiin liittyvän huolen.

Koristekala liittyi paikalliseen vesiviljelyyn

Sampalocjärven tärkein kasvatettava kala on tilapia, joka tukee paikallista ruoantuotantoa ja kaupankäyntiä. Ateneo de Manila -yliopiston tutkijoiden Hannah Nicole C. Gasmenin ja Janice A. Ragazan mukaan flowerhorneja on alettu liittää olemassa olevaan vesiviljelyjärjestelmään, koska ne selviävät tilapian tavoin vaikeissa olosuhteissa. Luonnonvaraisesta kannasta peräisin olevia yksilöitä päätyy myös tilapioiden kasvatushäkkeihin, ja osa niistä pidetään siellä.

Häkkeihin päätyneet flowerhornit myydään toisinaan koristekaloiksi. Osa paikallisista myös istuttaa niitä järveen tarkoituksellisesti. Gasmenin ja Ragazan tutkimuksen mukaan sekä myynti että uudet istutukset voivat kasvattaa jo vakiintunutta vieraskalapopulaatiota. Kalasta saatava kaupallinen hyöty kytkeytyy siten samaan toimintaan, joka voi vahvistaa sen asemaa järvessä ja lisätä painetta alkuperäislajeihin. Vaikka flowerhornit ovat jo päätyneet osaksi paikallista vesiviljelyä, tutkimus varoittaa ruokkimasta kannan laajenemista tarkoituksellisilla istutuksilla ja koristekalojen myynnillä.