Kaksi venettä katosi merellä – kyydissä arviolta 530 rohingyaa

Kaksi arviolta 530 rohingyaa kuljettanutta venettä on ollut kateissa sen jälkeen, kun ne lähtivät Myanmarin Rakhinen osavaltiosta 29. kesäkuuta. Veneiden epäillään kaatuneen monsuunikauden kovassa merenkäynnissä, ja eloonjääneitä arvioidaan olevan vain vähän tai ei lainkaan.

Ruumislöydöt tukevat haaksirikkoepäilyä

Veneistä ei ole saatu yhteyttä lähdön jälkeen. Tällaisiin matkoihin käytetään tavallisesti vanhoja kalastustroolareita, jotka muutetaan kuljettamaan mahdollisimman paljon ihmisiä. Alukset ovat usein huonokuntoisia ja niiden moottorit epäluotettavia. Monsuunin alettua meri on ollut vaarallisen levoton.

Bangladeshin viranomaiset ovat löytäneet merestä rantaan ajautuneen naisen ruumiin. Irrawaddyjoen suiston ja Monin osavaltion rannikon välisellä merialueella työskennelleet kalastajat ovat lisäksi löytäneet useita muita ruumiita. Löydettyjen vainajien yhteyttä kadonneisiin veneisiin ei ole varmistettu.

Rohingyojen asemaa seuraavan Arakan Project -järjestön johtaja Chris Lewa pitää löytöjä merkkinä siitä, että molemmat veneet kaatuivat. Hänen arvionsa mukaan toinen alus joutui onnettomuuteen jo muutamia tunteja Sin Tet Maw’n kylästä lähdön jälkeen ja toinen usean päivän kuluttua matkattuaan kaakkoon. Kyse on kuitenkin arviosta, sillä veneiden kohtaloa ei ole voitu vahvistaa.

Sota vaikeuttaa tietojen varmistamista

Tietojen saamista vaikeuttaa Rakhinen pitkään jatkunut sota. Kapinallisryhmä Arakan Army on ajanut Myanmarin armeijan pois suuresta osasta osavaltiota ja piirittää sen viimeistä tukikohtaa Sittwessä. Kaupunkiin pääsee nyt vain ilma- ja meriteitse, ja lähes kaikki alueen tietoliikenneyhteydet on katkaistu.

Lewa on yrittänyt koota tietoja tapahtumista, mutta hän ei enää saa yhteyttä kontakteihinsa Sittwessä eikä Arakan Armyn hallitsemassa Sin Tet Maw’n kylässä, josta veneet lähtivät. Siksi matkustajien tarkkaa määrää, veneiden reittiä ja mahdollisten pelastuneiden tilannetta ei tiedetä varmasti.

Arvion mukaan jopa puolet veneissä olleista saattoi olla naisia ja lapsia. Etelä-Bangladeshin ahtailla leireillä elää yli miljoona rohingyaa. Avustus vähenee, työmahdollisuuksia on tuskin lainkaan ja järjestäytyneet rikollisryhmät toimivat vapaasti. Leireillä asuvat rohingyat eivät saa poistua niiltä.