Järvien pinnat yhä poikkeuksellisen alhaalla – sateet eivät ole katkaisseet kuivuutta

Monien järvien vedenpinnat ovat edelleen poikkeuksellisen alhaalla, vaikka viime päivinä on satanut runsaastikin. Pitkittynyt kuivuus on jättänyt etenkin Keski-Suomen ja sitä eteläisempien alueiden suuret järvet niin mataliksi, etteivät yksittäiset sadejaksot riitä palauttamaan niitä tavanomaiselle tasolle.

Sadevesi jäi valuma-alueille

Alkuviikon sateet nostivat hetkellisesti jokien vedenpintoja länsirannikolla, mutta pinnat ovat jo kääntyneet uudelleen laskuun. Vesitalousasiantuntija Jukka Sainion mukaan sateista saatu vesi kului pääosin kuivan maaperän kosteuttamiseen, kasvien käyttöön ja pieniin latvavesistöihin. Suuriin järviin asti vettä päätyi liian vähän.

Tilanteen korjaantuminen vaatisi Sainion mukaan runsaita ja pitkään jatkuvia sateita. Suuret järvet olivat jo kesän alussa niin matalalla, etteivät viimeaikaisetkaan sateet ole nostaneet niitä normaalille korkeudelle.

Saimaa ja Päijänne noin 40 senttiä keskiarvon alapuolella

Saimaan ja Päijänteen vedenkorkeudet ovat noin 40 senttiä keskimääräistä alempana. Säännöstelyllä tilanne on pystytty pitämään hallinnassa, mutta luonnontilaisissa vesistöissä poikkeama näkyy selvästi: rannoilla on kuivana kivikoita, jotka ovat tavallisesti tähän aikaan vuodesta veden peitossa.

Pirkanmaalla Tarjannevesi on poikkeuksellisen matalalla. Järvellä mitattiin alkukesästä 160-vuotisen havaintohistorian alimpiin kuuluvia vedenkorkeuksia. Kevättulva jäi kokonaan tulematta, ja toukokuun lopussa pinta oli lähes metrin ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Nyt poikkeama on 55 senttiä. Myös Mallasvesi ja Längelmävesi ovat huomattavan matalalla.

Matalat vedet vaikeuttavat veneilyä

Alhainen vedenkorkeus haittaa erityisesti järvien virkistyskäyttöä. Osa laitureista on jäänyt niin korkealle, että niiltä on vaikea päästä uimaan, ja veneen laskeminen vesille voi paikoin olla mahdotonta. Veneilijöille vaaraa aiheuttavat myös kartoittamattomat karit, jotka voivat olla tavallista lähempänä vedenpintaa.

Järviä huolestuttavampi tilanne on pohjavedessä. Pohjaveden pinnat ovat varsinkin suurissa muodostumissa erittäin matalalla ja laskevat edelleen. Sainio arvioi, etteivät sateet ole helpottaneet tilannetta ja että veden riittävyyteen liittyviä ongelmia voi ilmetä eri puolilla Suomea. Kehitys voi jatkua heikkona pitkälle syksyyn.