EU osti ennätysmäärän venäläistä LNG:tä – Ranska, Alankomaat ja Belgia suurimmat asiakkaat

Euroopan unionin maat ostivat vuonna 2024 ennätysmäärän venäläistä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, vaikka unioni oli pyrkinyt vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Tuonti kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia, ja suurimmat ostajat olivat Ranska, Alankomaat ja Belgia. Ennätysluku koski nimenomaan venäläisen LNG:n tuontia EU:n alueelle.

Venäjän osuus pieneni, mutta LNG-tuonti kasvoi

Venäläisen kaasun merkitys EU:n kokonaiskulutuksessa on pienentynyt selvästi sotaa edeltäneestä ajasta. Vuonna 2025 EU-maiden arvioitiin hankkivan Venäjältä 13 prosenttia kaikesta käyttämästään maakaasusta. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan osuus oli 45 prosenttia. Arvio koski kaikkea maakaasun käyttöä, kun ennätys puolestaan koski Venäjältä tuotua LNG:tä.

Useat EU-maat jatkoivat venäläisen LNG:n ostamista, ja Unkari sekä Slovakia jatkoivat maakaasun tuontia Venäjältä putkia pitkin. EU:n meriteitse tuotavaa venäläistä raakaöljyä koskeva kielto on puolestaan leikannut raakaöljyn tuontia Venäjältä 90 prosenttia. Energiakauppa jatkui siten sekä LNG- että putkitoimituksina, vaikka meritse tuodun raakaöljyn määrää oli vähennetty voimakkaasti.

Unkari ja Slovakia jatkoivat putkituontia

Unkari ja Slovakia toivat Družba-putkea pitkin noin 200 000–250 000 barrelia venäläistä öljyä päivässä. Määrä vastasi noin kolmea prosenttia EU:n koko öljynkysynnästä. Ukraina oli samaan aikaan tiivistänyt iskujaan Venäjän jalostamoihin ja öljyterminaaleihin. Iskujen kohteisiin kuuluivat Družba-öljyputki sekä Primorskin eli entisen Koiviston öljysatama Suomenlahdella.

Energiaostoihin kohdistui uutta poliittista painetta

Venäläisdroonien tunkeutuminen Puolan ilmatilaan lisäsi Euroopassa kiirettä kasvattaa painetta Venäjää kohtaan. Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Eurooppaa lopettamaan venäläisten fossiilisten polttoaineiden ostamisen. Presidentti Alexander Stubb sanoi Trumpin olevan oikeassa ja nosti Ukrainan-vierailullaan esiin erityisesti Unkarin ja Slovakian. Stubbin mukaan niiden energiaostot ruokkivat Venäjän sotakonetta.

Trump ilmoitti lisäksi Yhdysvaltojen olevan valmis uusiin Venäjä-pakotteisiin, jos kaikki Nato-liittolaiset lopettavat venäläisen öljyn ostamisen. Tutkimuslaitos CREA arvioi helmikuussa 2025, että EU toi edellisenä vuonna venäläisiä fossiilisia polttoaineita 21,9 miljardilla eurolla. Unionin Ukrainalle antama rahallinen tuki oli samaan aikaan 18,7 miljardia euroa. CREA:n vertailussa Eurooppa maksoi siis Venäjän fossiilisista polttoaineista enemmän kuin se antoi Ukrainalle rahallista tukea.