Viulu soi Kaustisella yötä päivää – Näppärikurssille ilmoittautui lähes 400 soittajaa

Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla viulu soi tällä viikolla lähes kaikkialla. Reilun 4 000 asukkaan paikkakunnalle odotetaan yli 50 000 festivaalivierasta, ja tapahtumassa esiintyy yli 6 000 pelimannia. Viuluperinne näkyy erityisen vahvasti lapsissa ja nuorissa: tämän kesän Näppärikurssille ilmoittautui lähes 400 soittajaa.
Viulu on osa Kaustisen identiteettiä
Kaustisen 59. kansanmusiikkijuhlille saapuu 800 yhtyettä yhteensä 15 maasta. Monella tuhansista pelimanneista on instrumenttinaan viulu, joka on paikkakunnalla paljon muutakin kuin konserttisoitin. Se on kuvattu kunnan vaakunaan ja nostettu näkyvälle paikalle myös keskustan liikenneympyrässä.
Kaustislainen viulunsoitto liitettiin vuonna 2021 osaksi maailman aineetonta kulttuuriperintöä. Näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä ei silti osaa nimetä yhtä syytä siihen, miksi juuri viulu on juurtunut alueelle niin vahvasti. Hänen mukaansa paikallinen viulubuumi jatkuu yksittäisistä julkisuuden esikuvista riippumatta.
Näppärit tuovat soittajat yhteen
Näppäritoiminnan mittakaava näkyy kesän kurssissa, joka jouduttiin suuren osallistujamäärän vuoksi jakamaan kahteen osaan. Lähes 400 ilmoittautuneen lisäksi Keravan ja Kuhmon Näppärikursseilla oli yhteensä satoja lapsia. Toiminta ei siis rajoitu Kaustiselle, vaikka paikkakunta on perinteen tunnetuin keskus.
Yhteissoitto on lapsille tärkeä vetovoimatekijä. Kymmenvuotias helsinkiläinen Kaarna Husgafvel on soittanut viulua viisi vuotta ja löytänyt parhaat soittokaverinsa Näppäreistä. Hänen mukaansa viulua on hauskinta soittaa yhdessä, etenkin kun soittajia on paljon.
Nuorten osaaminen näkyy myös kilpailumenestyksessä. Kaustislaiset Erkki Virkkala, 19, ja Iikka Huntus, 17, voittivat viime kesänä Konsta Jylhä -kilpailun. Se on ainoa kansanmusiikin soittokilpailu, jossa jaetaan rahapalkintoja.
Festivaaliviikko täyttää pienen kunnan
Järvelän mukaan tapahtuman voima syntyy siitä, että ihmiset tulevat Kaustiselle sekä soittamaan että kuuntelemaan. Hän kuvaa väen liikkeelle saamista ”terveelliseksi liikekannallepanoksi” ja arvioi, että samanlaista yhteistä innostusta voisi hyödyntää myös rauhantyössä.
Paikallisille pelimanneille viikko tarkoittaa tiivistä keikkatahtia. Järvelän kuvauksen mukaan he siirtyvät esiintymisestä toiseen ja säilyttävät myönteisen tunnelman. Festivaalin mittakaava tekee pienen keskipohjalaiskunnan viuluperinteestä viikon ajaksi näkyvän myös kansainvälisesti.
Jatka aiheesta Kulttuuri.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
